LIITY KANNATUSJÄSENEKSI

Richard Wilhelm Gottlieb Faltin

EtunimetRichard Wilhelm Gottlieb
SukunimiFaltin
SotilasarvoLääkintäeversti
Syntymäaika28.10.1867
KotikuntaHelsinki
SyntymäkuntaViipuri
Joukko-osastot
Jatkosota: 18.06.1941 - 20.06.1944 54.SotaS
Jatkosota: 20.06.1944 - 10.11.1944 30.SotaS
Jatkosota: 10.11.1944 - 30.11.1944 54.SotaS

Richard Wilhelm Gottlieb Faltin (28. lokakuuta 1867 Viipuri – 23. elokuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen kirurgi ja eräs keskeisimpiä suomalaisen kirurgian kehittäjiä. Hän teki elämäntyönsä Kirurgisessa sairaalassa ja Suomen Punaisen Ristin johtotehtävissä.

Vuonna 1904 vuotta aiemmin Kirurgisen sairaalan alilääkäriksi nimitetty Faltin yritti leikkauksellaan pelastaa Eugen Schaumanin ampuman kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin hengen tässä kuitenkaan onnistumatta.

Faltin toimi kirurgian dosenttina 1902–1917 ja henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina Helsingissä vuosina 1917−1935 johtaen niin sanottua propedeuttisen kirurgian osastoa, joka vastasi kirurgian valmistavasta opetuksesta lääketieteen opiskelijoille. Tähän Faltinin osastoon keskittyi hiljalleen hänen intressiensä mukainen potilasaines, se oli pitkään muun muassa maan ainoa plastiikkakirurginen hoitopaikka. Kirurgina Faltin oli ajan tapaan hyvin laaja-alainen, mutta harrasti erityisesti plastiikkakirurgiaa, traumatologiaa ja leukakirurgiaa. Hän oli Suomen Kirurgiyhdistyksen perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1926−1930. Faltinille tarjottiin 1930-luvun alussa ylilääkärin virkaa uudessa Suomen Punaisen Ristin sairaalassa, jota hän oli ollut suunnittelemassa, mutta hän kieltäytyi tarjouksesta mm. ikäänsä ja terveydentilaansa vedoten. Tätä päätöstä hän kuvailee muistelmissaan myöhemmin katuneensa.

Faltin työskenteli Suomen Punaisen Ristin sotakirurgina Venäjän−Japanin sodan aikana Mantšuriassa, ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjällä sekä Etiopiassa vuosina 1935−1936. Näillä sotakomennuksillaan hän keskittyi erityisesti vaikeiden raajavammojen ja leuka- ja kasvovammojen kirurgiaan. Vielä viime sotienkin aikana, aina vuoteen 1947 asti, Faltin toimi sotasairaalan leukakirurgisen osaston esimiehenä, alkuun Vaasassa ja sittemmin Helsingissä, Punaisen Ristin Sotasairaalassa, josta jatkosodassa muodostettiin 54. Sotasairaala ja edelleen 54. Sotavammasairaala. Kesän 1944 aikana leukakirurginen osasto oli siirrettynä 30. Sotasairaalaan Keski-Suomen parantolan tiloihin Kinkomaalla. Faltin toimi niin ikään armeijan neuvoa-antavana kirurgina, suorittaen etenkin vuoden 1941 aikana useita tarkastusmatkoja kenttä- ja sotasairaaloihin ja kirjoittaen käytännöllisiä sotakirurgian oppaita ja artikkeleita. Hän oli marsalkka Mannerheimin ikä- ja koulutoveri ja kuului tämän lähimpiin ystäviin. Seitsemään sotaan lääkintätehtävissä osallistunut Faltin oli sotilasarvoltaan lääkintäeversti (1941), ja hänen sanottiin olevan Suomen armeijan vanhin sotilas.

Lue lisää Wikipediasta »

Tunnettu sotapolku

Klikkaa kuvakkeilla merkittyjä paikkoja saadaksesi lisätietoa kyseisestä paikasta.

Muutoshistoria
Päivämäärä Muokkaaja Lisätieto / muokkaus
2017-08-29 18:09:07 aokur16 Hyväksyntä
2017-08-21 18:34:55 kuuronaa49 Hyväksyntä
2017-08-08 10:49:31 mikkotyni Syntymäaika
2017-08-08 10:48:05 mikkotyni Syntymäaika
2017-08-08 10:44:20 mikkotyni Joukko-osastot
2017-08-08 10:43:47 mikkotyni Joukko-osastot
2017-08-08 10:43:23 mikkotyni Joukko-osastot
2017-08-08 10:41:31 mikkotyni Kuva, Joukko-osastot
2017-08-08 10:39:02 mikkotyni Syntymäkunta
2017-08-08 10:39:00 mikkotyni Sotilasarvo
2017-08-08 10:38:58 mikkotyni Wikipedia-osoite
2017-08-08 10:38:24 mikkotyni Sivun luonti