LIITY KANNATUSJÄSENEKSI

Gunnar Severin Johansson

EtunimetGunnar Severin
SukunimiJohansson
SäätyNaimisissa
SukupuoliMies
KansalaisuusSuomi
KansallisuusSuomi
ÄidinkieliRuotsi
Lasten lukumäärä1
Ammattikirjailija
SotilasarvoLuutnantti
Syntymäaika07.10.1903
Haavoittumisaika15.05.1942
Kuolinaika15.05.1942
Kuolinpaikka38.KS
Menehtymisluokkakuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu
HautausmaaHelsinki, Hietaniemi
HautapaikkaU-6-27-577
AsuinkuntaHelsinki
KotikuntaHelsinki
Joukko-osastot
Talvisota: 16.10.1939 - 20.04.1940 PLM
Jatkosota: 18.06.1941 - 15.05.1942 1.TtusK
Jatkosota: 15.05.1942 - 15.05.1942 38.KS

Gunnar Severin Johansson (7. lokakuuta 1903 Helsinki – 15. toukokuuta 1942 Jandeba, Aunuksen Karjala) oli suomenruotsalainen toimittaja ja kirjailija. Hänet tunnettiin lempinimillä Iso-Pusku ja Jysky.

Johanssonin vanhemmat olivat professori Konrad Severin Johansson ja Signe Margaretha Liljeblad. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta lyseosta 1923 ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa. Hän avioitui 1928, ja hänellä oli yksi poika. Johansson työskenteli vuodesta 1926 Hufvudstadsbladet-lehden toimittajana

Johansson oli Olavi Paavolaisen ystävä ja työtoveri, ja hän toimi talvisodan ja jatkosodan aikana tiedotusupseerina ja rintamakirjeenvaihtajana 1. tiedotuskomppaniassa. Johansson astui miinaan 15. toukokuuta 1942 Jandebassa Syvärin rintamalla ja kuoli samana päivänä sairaalassa.

Johansson julkaisi 1940 talvisotaa kuvaavan teoksensa Vi ville inte dö, joka oli voittanut kilpailun. Kirjasta otettiin useita painoksia ja se käännettiin myös suomeksi ja saksaksi.

Rintamakirjeet Soldater: Frontbrev 1940–1942 ilmestyivät postuumisti.

Olavi Paavolainen omisti teoksensa Synkkä yksinpuhelu Gunnar Johanssonin muistolle ja otti teoksen motoksi Johanssonin Manssilassa 1941 lausumat samat Jag har min metod, ser du. Jag tiger. Som muren ('Minulla on kuule oma tapani. Minä vaikenen. Kuin muuri'). Paavolaisen mukaan Johanssonin asenne jatkosotaan oli synkkä, realistinen ja vailla turhia illuusioita. Paavolainen ihaili jo 1920-luvulla syvästi Johanssonin lehtikirjoitusten lentävää tyyliä, mutta teosta Vi ville inte dö hän piti pekoraalina, ”laumoille suunnattuna kirjallisuutena”. Legendaarisena rintamakirjeenvaihtajana hän oli mitään pelkäämätön, ja kaatuikin juuri uhkarohkeutensa vuoksi. Paavolaisen todistuksen mukaan hän ei enää jatkosotaan suhtautunut optimistisesti kuten talvisotaan, mutta vaikeni näkemyksistään, mihin viittaavat juuri Manssilassa lausutut sanat.

Lue lisää Wikipediasta »

Muutoshistoria
Päivämäärä Muokkaaja Lisätieto / muokkaus
2019-09-13 15:25:46 pstp2 Joukko-osastot
2019-09-13 15:22:14 pstp2 Joukko-osastot
2018-04-03 12:32:07 kuuronaa49 Hyväksyntä
2018-04-02 13:13:55 kkkjp4 Hyväksyntä
2018-03-25 13:49:26 aokur16 Kuva, Joukko-osastot
2018-03-25 13:19:10 aokur16 Wikipedia-osoite
2016-11-11 13:26:41 guest Sotilasarvo