Eero Armas Kalaja

Eero Armas Kalaja (30. lokakuuta 1901 Kotka – 31. joulukuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri. Hän suunnitteli ja rakensi tehdaslaitoksia, muun muassa sulfaattiselluloosatehtaat 1926–1928 Kemi Oy:lle Kemiin, 1926–1936 Enso-Gutzeitille Ensoon ja Kaukopäähän, 1936–1937 Viron valtion omistamaan Kehran sulfaattiselluloosatehtaan sekä 1936–1943 Oulu Oy:lle Ouluun, jossa hän toimi tehtaan valmistutua sen yli-insinöörinä. Hän työskenteli arkkitehti Väinö Vähäkallion toimistossa.

Kalaja oli vuosina 1943–1946 Puukemia Oy:n rakennustoiminnan johtajana, vuosina 1946–1951 kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusasioiden osaston päällikkönä, vuosina 1952–1956 Helsingin Verkatehtaan varatoimitusjohtajana ja vuodesta 1956 Ke-Ri Oy:n toimitusjohtajana. Ke-Ri Oy:ssä hän oli teknisen taustansa perusteella pääkehittäjänä koneelle, joka muutti nailonlangan arvokkaammaksi kreppilangaksi. Kone oli sillä hetkellä tehokkain maailmassa.

Kalaja oli myös Lapin läänin kauppakamarin johtaja vuosina 1964–1967. Hänelle myönnettiin Viron kunniakonsulin arvo vuonna 1936 ja Suomen kulttuurirahaston tunnustuspalkinto 1977. Hän osallistui upseerina talvi- ja jatkosotaan ja oli vuodesta 1942 majuri.

Kalajan veli oli lääkäri, sisätautiopin professori Lauri Kalaja.

Lue lisää Wikipediasta »