Reino Lamppu

Reino Lamppu (30. heinäkuuta 1916 Metsäpirtti – 18. kesäkuuta 1941 Neuvostoliitto) oli suomalainen talvisodan aikainen tiedustelu-upseeri. Sodan päätyttyä hän jatkoi sotilastiedustelun lukuun partiomatkoja Neuvostoliittoon. Eräällä tiedustelumatkalla hän jäi kiinni ja tuli teloitetuksi vakoojana.

Lamppu oli syntynyt Metsäpirtin pitäjän Raajun kylässä, lähellä Laatokan rantaa. Talvisotaan hän osallistui aluksi normaalisti reservin aliupseerina. Pian kuitenkin hänen erityinen kykynsä etumaastossa liikkumiseen huomattiin, ja Lamppu sai johdettavakseen partioita vihollisen selustaan. Esimerkiksi 2. helmikuuta 1940 Kevyt Osasto 7:n komentaja antoi Lampulle käskyn Laatokalle suunnattavasta partiosta, lähtöpisteenä Järisevänniemi, määränpäänä Alakorpi ja erityisinä tiedustelukohteina Joentaan ja Hatakanmäen kylät.

Lampulle myönnettiin 1. luokan vapaudenmitali 7. maaliskuuta 1940. Talvisodan jälkeen hänet ylennettiin ylikersantiksi ja komennettiin Reserviupseerikouluun (silloinen Upseerikoulu, kurssi 46).

Välirauhan aikana Lamppu nimitettiin vänrikkinä vakinaiseen palvelukseen ylimääräisesti palkattuna upseerina ja siirrettiin tiedusteluosaston Joensuun alatoimistoon (entinen tilastotoimiston Sortavalan alatoimisto U2/S, myöhempi Osasto Kuismanen). Hänen tehtävänsä oli johtaa tiedustelumatkoja Neuvostoliiton valtaamille alueille.

Kesällä 1941 ennen sotatilan alkamista Lamppu oli Matkaselästä Sortavalaan suuntautuvalla tiedustelumatkalla. Partion tehtävänä oli tiedustella varsinaiseen hyökkäykseen liittyvät suunnat. Hän joutui puna-armeijan pidättämäksi yhdessä samalla matkalla olleen kersantti Olli Sairasen kanssa. Partio jäi kiinni ilmeisesti jo 5. kesäkuuta. Lamppu ilmoitettiin kadonneeksi ja Helsingin Raastuvanoikeus julisti hänet kuolleeksi vuonna 1954. Jatkosodan aikana Äänislinnasta (Petroskoi) saatujen sotavankitietojen perusteella selvisi, että Lamppu oli teloitettu vakoojana kohta kiinni jäätyään 18. kesäkuuta 1941.

Lue lisää Wikipediasta »