Martti Eemil Lappalainen

Martti Eemil Lappalainen (11. huhtikuuta 1902 Liperi – 6. lokakuuta 1941 Mäntysova, Itä-Karjala) oli suomalainen maastohiihtäjä.

Lappalainen voitti hiihdon maailmanmestaruuskilpailuista kaksi mitalia: kultaa viestistä ja pronssia 18 kilometriltä Sollefteåssa 1934. Hän osallistui myös kaksiin Lahdessa järjestettyihin MM-kilpailuihin: vuonna 1926 hän sijoittui 30 kilometrillä kuudenneksi ja vuonna 1938 50 kilometrillä 39:nneksi.

Olympialaisissa Lappalainen oli Suomen sotilaspartiohiihtojoukkueen varamies Chamonix'ssa 1924, sijoittui 18 kilometrillä seitsemänneksi ja 50 kilometrillä yhdeksänneksi Sankt Moritzissa 1928 sekä oli neljäs 18 kilometrillä Lake Placidissa 1932.

Lappalainen edusti urallaan Liperin Kivekkäitä ja Pohjois-Karjalan Hiihtoseuraa. Hän voitti 10 kilometrin Suomen mestaruuden vuosina 1929–1931. Vuonna 1927 hän hiihti SM-kisojen 10 kilometrillä saman ajan kuin Matti Raivio mutta hävisi tälle uusinnassa. Lappalainen voitti 50 kilometrin kilpailun Holmenkollenilla 1928 ja Salpausselällä 1929.

Martti Lappalaisen veli Tauno Lappalainen oli myös menestynyt hiihtäjä. Heistä on Veikko Jalavan vuonna 1967 tekemä yhteispatsas Liperissä.

Martti Lappalainen kaatui jatkosodassa vääpelinä ilmapommituksessa.

Lue lisää Wikipediasta »