LIITY KANNATUSJÄSENEKSI

Sivu sisältää tietoja, joita ei ole tarkistettu!

Tarvittavat hyväksynnät: 2 kpl

Kirjaudu sisään, niin voit hyväksyä sivun tai ilmoittaa sen asiattomaksi.

Tauno Frans Mustanoja

EtunimetTauno Frans
SukunimiMustanoja
SotilasarvoReservin luutnantti
Syntymäaika30.03.1912
KotikuntaHelsinki
SyntymäkuntaTampere
Joukko-osastot

Tauno Frans Mustanoja (vuoteen 1945 Salminen; 30. maaliskuuta 1912 Tampere – 2. maaliskuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja professori, joka saavutti kansainvälistä arvostusta keskiajan englannin kielen tutkijana.

Mustanoja kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen lyseosta vuonna 1931, valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1938 pääaineenaan englantilainen filologia sekä suoritti jatko-opintoja Cambridgen yliopistossa Englannissa vuosina 1938–1939. Hän osallistui talvi- ja jatkosotaan ja oli sotilasarvoltaan yliluutnantti. Tohtoriksi Mustanoja väitteli vuonna 1948 tutkimuksella, joka käsitteli 1300-luvun englantilaista runoa The Good Wife Taught Her Daughter. Mustanoja oli Helsingin yliopistossa englannin kielen opettajana vuodesta 1939 sekä englantilaisen filologian dosentti vuodesta 1948, apulaisprofessori vuosina 1957–1961 ja professori vuosina 1961–1975. Hänen kansainvälisestikin tunnettu pääteoksensa oli keskiajan englannin kielen lauseoppia käsitellyt Middle English Syntax vol. I vuodelta 1960. Siihen on myöhemmin viitattu lähteenä lukuisissa ulkomaisissakin tutkimuksissa, koska aiheesta ei ollut aiemmin julkaistu kunnollista perusteosta. Mustanoja oli vierailevana professorina Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa vuosina 1965–1966.

Mustanoja kutsuttiin monien kansainvälisten kielitieteellisten seurojen jäseneksi. Hän kuului Suomalaiseen Tiedeakatemiaan vuodesta 1961 ja sai Emil Aaltosen säätiön kunniapalkinnon vuonna 1962. Hän oli Uusfilologisen yhdistyksen puheenjohtaja vuosina 1981–1987 ja sen lehden Neuphilologische Mitteilungenin toimitussihteeri vuosina 1947–1965 sekä päätoimittaja vuosina 1981–1987. Lisäksi hän oli British Council Scholars’ Associationin Suomen osaston puheenjohtaja vuosina 1948–1951, Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton puheenjohtaja vuosina 1966–1968 ja Yhdysvaltain Suomen-opetussäätiön (USEF) johtokunnan puheenjohtaja vuosina 1974–1984.

Mustanojan viimeinen teos oli esseekokoelma Runo ja kulkuri.

Helsingin yliopiston kirjastossa on Mustanojan lahjoittamista teoksista alkunsa saanut Tauno F. Mustanojan kirjakokoelma.

Lue lisää Wikipediasta »