Etulinjassa Leppäjoen - Vansjärven – Kinnasjärven lohkoilla

Vansjärven lohko oli vielä osin pahasti keskeneräinen, koostuen osin melkein erillisistä tukikohdista, joita nyt ahkerasti koitettiin kenttälinnoitustöillä parantaa ja luoda yhtenevä etulinja. Töitä vaikeutti paikoin kivinen ja kallioinen maasto, johon korsujen ja tuliasemien rakentaminen oli työlästä.

5.2.1944 Olivat I/21.Pr etu- ja tiedustelukomennuskunnat siirtyneet Leppäjoen maastoon.

Klo 12:05 Saapui III/21.Pr perille uuden lohkomme komentopaikalle ja vaihto suoritettu loppuun Känsän (III/21.Pr) Vansjärven lohkolla klo 18:30.
Klo 15:30 Olivat IV/21.Pr KKK ja KRHJ siirtyneet Kinnasjärven lohkolle ja majoittuneet korsuihin sen takamaastoon. Marssi sujui hyvin, keli loistava.
Klo 17:00 Sai Viestikomppania käskyn ottaa majoitusalueekseen HTK/JR101 entisen alueen Mustalammen kaakkoispuolella.

6.2.1944 Aamun aikana suorittava IV/21.Pr Konekiväärikomppania ja Kranaatinheitinjoukkue vaihdon linjaan.

Illan aikana lähtivät IV Pataljoonan jääkärikomppaniat liikkeelle hiihtäen kohti Kinnasjärven lohkoa.
Myöhään illalla hiihtivät I Pataljoonan konekiväärikomppania kohti etulinjaa ja perille saavuttuaan siirtyivät kukin omaan tukikohtaansa. Pakkasta -18 ºC.

7.2.1944 Vaihdot jatkuvat

Klo 5:30 oli IV Pataljoona vaihtanut Kinnasjärven lohkon.
Illan aikana lähtivät I Pataljoonan jalkaväkikomppanian hiihtomarssille kohti Leppäjoen lohkoa.

8.2.1944 I Pataljoona on miehittänyt Vansjärven, noin 4 km leveän lohkon klo 8:00 ja illalla oli myös II Pataljoona vaihtanut jääden prikaatin reserviksi.

9.2.1944 Jääkärikomppania on sijoittunut uudelle sijoituspaikalleen Riikoisjärven luoteispuolelle.

Klo 11:45 siirtyi rintamavastuu 21.Prikaatin komentajalle.

12.2.1944 I/21.Pr Pataljoonankomentaja everstiluutnantti Hakanen siirtyi kotijoukkoihin. Tilalle määrättiin everstiluutnantti Wahren.

Talven ja kevään tapahtumia

17.2.1944 2./21.Pr klo 19:50 Aloittaa ryssä kiivaan keskityksen Loukku 1:n kärkeen. Toimitetaan välittömästi hälytys tukikohdassa. Vartio vetäytyy pois kärjestä suunnitelman mukaan. Todetaan ainakin 10 miehen vahvuisen vihollisen partion käyneen esteillä ja heittäneen kasapanoksen, mutta oman krh:n avattua tulen vetäytyi se pois.
22.2.1944 IV/21.Pr klo 00:30 Lähestyi asemiamme pisteessä 9912, 7265 (Kelo 2) vihollisen noin 5 - 6 miehen vanginsieppauspartio, heittäen kasapanoksen parivartiotamme kohti, tunkeutui vihollisen partio tst-hautaamme, josta kuitenkin heti karkotettiin. Toinen vartiomiehistämme kaatui ja toinen pääsi haavoittuneena vetäytymään naapurivartion luo. Vihollisen onnistui viedä mukanaan 1 pk ja kasapanosräjähdyksessä rikkoutunut kp
29.2.1944 klo 9:00 Majuri Auer (Prikaatin huoltopäällikkö) kävi komentopaikallamme.
2.3.1944 klo 3:30 Aloitti vihollinen voimakkaan tulivalmistelun, yhteensä 200 kranaattia krh:lla, pst-tykeillä, RK:lla ja tykistöllä Silmälammen koillis-, luoteis-, pohjoispuolisiin tukikohtiimme, sekä raskaalla tykistöllä taaemmaksi komppanian komentopaikan maastoon. Välittömästi tämän jälkeen hyökkäsi joukkue kuhunkin tukikohtaan. Edellä mainittujen joukkueiden lisäksi todettiin sekä oikealla, että vasemmalla noin 20 miehiset partiot välimaastossa. Kaksi vihollisen joukkuetta pääsi asemiimme Silmälammen koillis- ja pohjoispuolella, mutta pakotettiin ne heti vetäytymään tykistö-, krh ja jv-tulellamme. Tällöin tuotettiin viholliselle tappioita sekä kaatuneina, että haavoittuneina. 5 kaatunutta, 4 kp ja muutamia käsikranaatteja jäi asemiimme ja niiden välittömään läheisyyteen. Erikoisesti kunnostautui luutnantti Axelin, joka vielä haavoittuneenakin johti tukikohtaansa. Omat tappiot: 2 kaatunutta (alikersantti Reponiemi ja sotamies Kämäräinen) ja 6 haavoittunutta, joista 3 vaikeasti.
16.3.1944 klo 14:00 2./21.Pr Saapui prikaatinkomentaja Ekman, prikaatin esikuntapäällikkö majuri Rysä ja pataljoonankomentaja Wahren komentopaikalle jakamaan kunniamerkkejä seuraaville: Ylikersantti Öberg, stm Peurajärvi, Tuohimaa, Härö, Nevalainen, Koivuranta ja Niemelä. Stm Kaurila ja Niemelä eivät olleet paikalla.
17.3.1944 klo 23:45 2./21.Pr Hälytys Loukku 1:ssä ja välittömästi myös toisissa tukikohdissa. Ryssä ampuu raskaalla ja keskiraskaalla krh:lla sekä 3'' tykillä. Loukku 3:n kohdalla pääsi vihollisen partio lähelle asemia, josta se kuitenkin karkotettiin. Tappiot: Loukku 3:ssa kaatui stm M. Sarvela kranaatista ja stm Seppälä haavoittui päähän.
30.3.1944 Oma 14-miehinen partiomme yritti vanginsieppausta pisteessä 9690 / 7700. Se katkaisi vihollisen tukikohdan takana puhelinyhteyden, jolloin korjaamaan saapui klo 2:15 5-miehinen vihollisen vikapartio. Näistä ammuttiin neljä ja yksi otettiin haavoittuneena vangiksi. Tämä kuoli kuitenkin välimaastossa ja jouduttiin ruumis kiivaan vihollisen tulen vuoksi jättämään. Partio palasi tappioitta tykistön, krh:n ja savunheittimien tukemana.
31.3.1944 I/21.Pr Pataljoonankomentaja kävi 2.K:ssa ojentamassa luutnantti Axelinille VRIII omistuskirjan taisteluista 2.3.44.
3.4.1944 klo 6.00 E/21.Pr Aloitti vihollinen Leppäjoen lohkolla kiivaan tulen tykistöllä, RK:lla, pst-tykeillä sekä krh:lla ampuen yhteensä noin 400 kranaattia ruutuun 96/77 (Leppä3 / Lamppu5). Samanaikaisesti avasi vihollinen myös Kinnasjärvellä kovan tulen tykistöllä, krh:lla ja jv-aseilla, ampuen täällä 20 min aikana yhteensä noin 820 kranaattia ruutuun 99/72 (Kelo)kehittäen myös lyhytaikaisen savuverhon välimaastoon. Kummassakaan kohdassa ei havaittu mitään vihollisen liikehtimistä. Oma tykistö ja krh häiritsi vihollisen krh- ja patteriasemia.
12.4.1944 Vaihtoi II/21.Pr I/21.Pr pois etulinjasta.
- klo 14:30 Kävi AK:n komentaja kenraaliluutnantti Talvela tarkastamassa IV/21.Pr asemat.

Väkivaltainen vanginsieppaus Kinnasjärvellä 24.4.1944

Tässä pieni esimerkki tehtävän loppuun suorittamisesta, peräänantamattomuudesta ja sotilaiden uhrauksista yhden päämäärän saavuttamiseksi, sekä sen tuomista sankareista – elävistä ja kuolleista.

23.4.1944 Annettiin käsky väkivaltaisesta vanginsieppausyrityksestä ja vihollisen tukikohdan hävittämistä varten. Tätä varten koottiin 21.Prikaatin alaisista joukoista 46 sotilaan muodostama iskuosasto, jonka operaatiojohtajana toimi majuri Turtiainen IV/21.Prikaatista.

Luutnantti Esko, Jääk.K/21.Pr johti 8 hengen iskuosastoa, apunaan sieppausryhmä vänrikki Roution johdolla. Lisäksi osastoon kuului tuhoamisosasto kersantti Kososen johdolla. Mukana iskuryhmässä olivat myös kaksi varmistusryhmää, tulenjohtue ja viesti-, pioneeri- ja lääkintäryhmät.

Operaatiota tuki neljä patteristoa, majuri Koposen johdossa, (joista kaksi raskasta patteristoa) ja KRHK/21.Pr + KRHJ/JR56 sekä 6.Divisioonan savunheitinjoukkue. Lisäksi etulinjasta tuki operaatiota kaksi RK:ta (ss-kanuuna), yksi 45 mm pst-tykki, kahdeksan konekivääriä ja kolme pst-kivääriä sekä kahdeksan tarkka-ampujaa.

Operaation suorittaminen (kuva 2)

24.4.1944, klo 1:40 saapui majuri Turtiainen taistelukomentopaikalleen Kelo 2:n, Naakka 1:n lähettyville, josta oli vedetty puhelinyhteys tst-keskus Sörkkään, sekä iskuosaston lähtöpaikalle Kelo 1:n. Tykistön osalta oli lyhytaaltoyhteys iskuosastoon ja Taistelukeskus Sörkkään.

klo 1:55 saapui majuri Koponen taistelukomentopaikkaan. Samaan aikaan saapui luutnantti Eskon johtama iskuosasto liikkeellelähtöpaikkaansa Kelo 1:n.
klo 2:12 aloitti oma tykistö ja krh voimakkaan valmistelun , samoin suorasuuntausaseen avasivat kiivaan tulen, sekä savunheittimet ampuivat sokaisevan savun muualle, paitsi ei sieppauskohteeseen p 9952/7221. Tämän lisäksi muodostettiin harhauttava savuverho polttamalla savurasioita p. 9870/7240. Toinen RK ja yksi KRHJ tulittivat rannan ja taisteluhaudan välistä aluetta tehdäkseen siinä mahdollisesti olevan miinakentän vaarattomaksi.①
klo 2:15 siirtyi kaikkien aseiden tuli sieppauskohdasta taaemmaksi. Samaan aikaan lähti iskuosasto liikkeelle.②
klo 2:16:30 iskuosaston kärjen saavuttaessa punaisen ristin tasan, ampui vihollinen voimakkaan sulun tälle alueelle, jolloin kaikki kärjessä olijat haavoittuivat (luutnantti Esko lähetteineen ja vänr. Lindqvist tulenjohtueineen) haavoittuivat. Tällöin antoi luutnantti Esko käskyn "Takaisin". Välittömästi tämän jälkeen saapui sieppausryhmä vänrikki Roution johdolla paikalle, ryhtyen evakuoimaa haavoittuneita taakse. Päästyään noin 100 m taaksepäin, harveni kranaattien tulo alueelle sen verran, että lääkintäryhmä pääsi ahkioineen paikalle, ottaen osan haavoittuneista mukaansa, sekä lähtien niitä kuljettamaan taakse.
Tällöin, noin klo 2:20, lähtivät vänrikki Routio ja kersantti Kosonen uudelleen juoksemaan ryssän asemiin päin. Päästyään luutnantti Eskon äskeisen haavoittumispaikan lähettyville, oli vänrikki Routio päässyt kersantti Kososta noin 20 m edelle. Tällöin alkoi alueelle jälleen sataa kiivaasti kranaatteja, jolloin räjähdyspilvet estivät kersantti Kososta näkemästä luutnantti Routiota. Oltuaan noin 1,5 min maassa, lähti kersantti Kosonen jatkamaan juoksuaan, mutta vänrikki Routiota hän ei enää nähnyt. Kersantti Kosonen eteni sinisellä merkittyä reittiä pitkin ryssän taisteluhaudan yli, pienelle kumpareelle, josta tähysteli ympärilleen, mutta ei havainnut mitään vänrikki Routioon viittaavaa. Tämän jälkeen kersantti Kosonen laskeutui taisteluhautaan ja alkoi edetä sitä pitkin. Päästyään etenemään hautaa pitkin vihollisen katetun taisteluhaudan kohdalle, huomasi hän katoksen alla ryssän. Hän työnsi ryssän ylös taisteluhaudasta ja pakotti hänet kulkemaan edellään (vihreä nuoli) omalle puolellemme. Kelo 1:een hän saapui noin klo 2:40. (Vänrikki Routiolla ei ollut mukanaan mitään papereita, eikä mitään upseeriarvoon viittaavia varusesineitä).③

Klo 2:19 alkoi Naakka 1:n alueelle tulla vihollisen raskaan krh:n kranaatteja, jolloin majuri Turtiainen haavoittui lievästi jalkoihin, käteensä ja kasvoihinsa. Samasta kranaatista kaatui viestijoukkueen johtajan vs. luutnantti Heininen ja alikersantti Nummi viestijoukkueesta ja haavoittui vaikeasti Naakka 1:n tulenjohtueen sotamies.
Klo 2:24 antoi majuri Turtiainen vastatykistötoimintakäskyn lyhytaaltopuhelimen välityksellä. Tämän jälkeen vihollisen tykistö toimi vielä noin 10 min, vähitellen vaimeten.
klo 3:00 vihollinen ampui vielä ruutuun 99/72 (Kelo 1) ja 98/73 (sulku itäiseen tst-hautaan) vielä noin 150 kranaattia. Koko toiminnan aikana vihollinen ampui noin 3 000 kranaattia.

Omat tappiot: Kaatuneina 1+1+0, haavoittuneina 3+3+17 (haavoittuneista 3 oman tykistön putkiräjähdyksestä, loput kranaateista. Kadonneina vänrikki Routio, (julistettu virallisti kuolleeksi).

Vihollisen tappiot: Yksi vanki.

Alkukesän tapahtumia

1.5.1944 klo 11:00 E/21.Pr Saapui kenraaliluutnantti Talvela komentopaikalle. Aamiaista syötyään lähtivät prikaatinkomentajan kanssa Vansjärven lohkolle etulinjaa tarkastamaan ja jossa kenraali yöpyi jatkaakseen aamulla Leppäjoen lohkon tarkastamista.
12.5.1944 E/21.Pr Eilen klo 12 kävi oma partiomme välimaastossa ja löysi ison kasan vihollisen keräämiä kasapanoksia ja ruotsalaista valmistetta olevia savurasioita??
- Vansjärven miinakentät räjäytettiin ilmaan (joskus oli talvia).
14.5.1944 klo 6:20 Tuli II AK:n käsky: 21.Pr lohkoa kavennetaan. Oikea raja pysyy entisellään. Vasen raja nykyinen II/21.Pr ja IV/21.Pr välinen raja. Lohko miehitettävä kahdella pataljoonalla, loput töihin sulkulinjalle. Jääk.K/21.Pr siirtyy Saajärven etelärannalle ottaen sieltä osaa varustelutöihin.
25.5.1944 klo 10:00 IV/21.Pr on luovuttanut Kinnasjärven lohkon rintamavastuun II/JR56:lle ja on siirtynyt uudelle majoituspaikalle. Komentopaikka Soppilammen maastossa.
9.6.1944 klo 22:15 II/21.Pr komentaja majuri Luukko ilmoitti III/21.Pr, että vasemmalla oli maakuuntelun kautta tietoja, jotka viittaavat ryssän hyökkäysvalmisteluihin. Pataljoonankomentaja määräsi tämän takia asetettavaksi vahvistetut vartiot ja puolittaisen hälytysvalmiuden pataljoonassa. Tilanteesta ilmoitettiin oikealle naapurille ja reservipataljoonan komentajalle, majuri Turtiaiselle.
10.6.1944 klo 10:30 Radiossa ilmoitettiin päiväuutisten yhteydessä, että ryssä oli edellisenä päivänä aloittanut yleishyökkäyksen Karjalan Kannaksella. Tämä ikään kuin havahdutti miehet pitkäaikaisen rauhallisen jakson jälkeen tajuamaan, minkä vuoksi olemme täällä sotapolulla. Pataljoonankomentaja kehotti yksiköiden päälliköitä tarkkaavaisuuteen ja tehostamaan tähystystä.
- Lomakielto
16.6.1944 Puhuttelu Prikaatin Esikunnassa. Aihe: IV/21.Pr ottaa vastaan etulinjan JR12:sta Salmijoen lohkolla 18.6.1944.
19.6.1944 klo 9:00 III/21.Pr Pataljoonankomentajan puhuttelu yksiköiden päälliköille siirtymisestä taaempaan linjaan.
- 23:30 II/21.Pr Vihollisen partio räjäytteli miinoja Kaljun edessä. Vihollinen ampui etupenkkaan ja valmistelee selvästi hyökkäystä.

Taistelukertomus vihollisen vanginsieppausyrityksestä tukikohta Lamppu 2:ssa 11.6.1944

1.Tilanteen yleinen kulku

4:00 Aloitti vihollinen keskityksen krh:lla, RK:lla, pst-tykillä ja tykistöllä Lamppu 2:n, ampuen noin 20 min aikana 600 kranaattia. Puhelinyhteys heti tukikohdan päällikköön, kokelas Kiljuseen, joka ilmoitti, että yhteys Puskuriin ei toimi ja tilanne toistaiseksi epäselvä. Käsky hänelle ottaa heti selvää tilanteesta.
4:02 Yhteys puhelimella Aate 5:n, jotka eivät olleet nähneet siihen mennessä mitään liikettä Puskurin edessä.
4:03 Puhelinyhteys Lamppu 2:n poikki. Lyhytaaltoyhteys toimii.
4:04 Ilmoitus komppanian komentopaikan tähystyspaikalta, että Puskurista kuuluu hajanaisia, omien ja ryssien konepistoolisarjoja.
4:05 Ilmoitus Lamppu 2:sta, ettei Puskuriin yhteyttä.
4:06 Puhelinyhteys Risu 5:n (KRHJ/II/21.Pr). Käsky ampua sulku Liisa.
4:08 Ilmoitus Naapuri 5:lle (5.K päällikkö), yhteys Lamppu2:n.
4:09 Yhteys Aate 5:n, joka ilmoitti, että joitakin ryssiä liikehtii Liisan kohdalla. Näyttävät vetäytyvän taaksepäin. Edelleen ammutaan sulkua Laura 1 ja Laura 2.
4:10 Käsky Risu 5:lle jatkaa edelleen Liisan ampumista ja toisella putkella rantaan kiinni.
4:11 Ilmoitus Lamppu 3:sta, ettei siellä mitään.
4:12 Ilmoitus Aate 5.stä: Ryssä irrottautuu jatkuvasti. Käsky ampua tätä.
4:15 Ilmoitus Lamppu2: Lisää tulta Puskurin eteen.
4:16 Käsky Risulle jatkaa sulkujen Liisa ja 52 ampumista.
4:20 Keskitys loppui.
4:25 Ilmoitus Lamppu 2:sta. Ryssä irtautuu. Lisää tulta.
4:26 Käsky Risu 5:lle jatkaa sulkujen ampumista.
4:30 Ilmoitus Lamppu 2:sta: Yksi kaatunut ja kokelas Kiljunen haavoittunut.
4:31 Käsky vänrikki Ahvenaiselle ottaa heti Lamppu 2:n päällikkyys.
4:32 Lähdin Lamppu 2:n.

2.Tilanteen kulku Lamppu 2:ssa

Tukikohdassa on vahvistettu vartio klo 22 – 04, jolloin Puskurissa on kaksi jv-miestä, aseistuksena kp:t ja yksi tulenjohtaja, aseistuksenaan kp. Miesten välimatka toisistaan 30 m. Noin klo 3:58 oli toinen jv-miehistä, stm Niutanen (c), lähtenyt pois, krh:n tulenjohtaja ei ollut vielä vaihtanut, joten keskityksen alkaessa oli Puskurissa vartiossa kaksi miestä vartiossa: Tja, stm Muukkonen (b) ja hänestä oikealle noin 30 m päässä, stm Holmberg (a). Ennen tilanteen alkua oli stm Muukkonen tähystänyt optisella kaukoputkella, eikä ollut havainnut mitään erikoista. Noin klo 3:57, ennen kuin stm Niutanen lähti korsulle, ottanut yhteyttä Holmbergiin, sanoen kuulleensa rannan suunnasta pientä rapinaa. Keskitys, joka alkoi klo 4:00, kohdistui välittömästi Puskurin taakse ja korsualueelle, eristäen Puskurin ja sitä miehittävän korsun.

Vihollisen vanginsieppausosasto, noin joukkueen suuruinen, oli yön kuluessa ryöminyt esteelle ja osin sen läpikin vartiomiesten huomaamatta. Ryssillä oli naamiopuvut päällä ja naamiointia oli vielä tehostettu heinillä ja havuilla, melkein jokaisella oli aseistuksena kp. Heti keskityksen alettua syöksyivät sieppausosastot vartiomiesten kimppuun. Stm Holmberg lamautettiin todennäköisesti käsikranaatilla ja lyömällä hiekkapussilla päähän ja häntä ruvettiin kuljettamaan pois tj-paikan kautta. Toinen sieppausryhmä yritti siepata stm Muukkosta, tulenjohtajaa, vangiksi. Hän oli vetäytynyt sirpalesuojaan (s) keskityksen aikana, luullen vihollisen heittämiä käsikranaatteja krh:n räjähdyksiksi. Kun ensimmäinen ryssä yritti ottaa sirpalesuojan oviaukossa olevaa puhelinta, ampui Muukkonen hänet kp:lla, ottaen kaatuneelta kp:n. Heti tuli pari ryssää raahaamaan tätä pois, jolloin toisen näistä Muukkonen ampui kuoliaaksi ja toista haavoitti vaikeasti ja edelleen kaavoitti pahasti kolmea ryssää, jotka yrittivät häntä lähestyä. Nyt kuuli Muukkonen stm Holmbergin huutavan apua ja tuli ulos taisteluhautaan, jolloin joku ryssä ehti häntä lyödä hiekkapussilla päähän, tämän ryssän hän kuitenkin aseellaan torjui. Nyt hän näki kuinka pari ryssää oli stm Holmbergin kimpussa, yrittäen raahata häntä mukanaan. Holmberg paini lujasti ryssien kanssa ja nämä kerkesivät saada hänet jo tst-haudan reunalle, kun Holmberg pääsi irrottautumaan vangitsijoistaan. Tällöin ampui stm Muukkonen molemmat ryssät. Eräs ryssä pääsi kuitenkin tj-paikan edestä ampumaan kuolettavasti Holmbergia ja tämä kaatui. Tämänkin ryssän Muukkonen ampui.

Nyt tässä vaiheessa saapui apuun alik. Ahosen ryhmä, miehittäen taisteluhaudan, jossa sillä hetkellä ei enää ollut vihollisia. Käsikähmä ryssien kanssa oli kestänyt pari minuuttia, Ahosen ryhmän tullessa klo 4:03 asemiin. Tilanteen pelasti aivan loistavasti stm Muukkosen loistava suoritus, sillä hän ehti tappaa viisi ryssää ja haavoittaa useita, ennen kuin Ahosen ryhmä ehti paikalle.

Ryssät, todennäköisesti tukiosasto, yrittivät nyt heti syöksyä asemiin, mutta torjuttiin kaikkien aseidemme tulella, ryssän kärsiessä raskaita tappioita, kun vielä oman krh:mme sulku osui juuri ryhmittyneeseen tukiryhmään. Tämän jälkeen ryhtyi ryssä vetäytymään, kaikkien aseidemme heitä koko ajan tulittaen.

Tilanteen aikana miehitettiin myös Runko tukikohdan vasen sivusta. Keskityksen aikana oli tukikohdan päällikkö lähtenyt eteen lähettinsä kanssa, haavoittuen kuitenkin melkein heti kranaatista, johon hänen lähettinsä kaatui.

Omat tappiomme: 2 kaatunutta ja 1 haavoittunut.

Vihollisen tappiot: Noin 10 kaatunutta ja 15 haavoittunutta.