Esikunta, Esikuntakomppania ja rykmentin kolonna perustettiin Savonlinnan kaakkoispuolella Kaartilassa, jossa välirauhan aikana koulutettiin 7. Prikaatin I Pataljoonan varusmiehiä. Perustaminen saatiin valmiiksi toisen suorituspäivän 19.6. iltaan mennessä.
JR 28:n sotapäiväkirja ajanjaksolle: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3461755
Perustamisen yleisjärjestelyt
Kenttäarmeijaan muodostettiin kuusi armeijakunnan esikuntaa. Näistä viisi oli jo rauhan aikana runkokokoonpanossa. Kuudennen esikunnan perusti Rajavartiostojen esikunta. Maa oli jaettu kuuteentoista sotilaslääniin, joista jokaisen tuli perustaa divisioona sekä erikseen määrätyt joukot ja laitokset. Sotilasläänin komentaja esikuntineen siirtyi lääninsä perustaman divisioonan komentajaksi. Sotilasläänit jakoivat perustamistehtävät alaisilleen suojeluskuntapiireille, joista kukin perusti jalkaväkirykmentin ja pieniä erillisiä yksiköitä. Suojeluskuntapiirin päällikkö siirtyi piirinsä perustaman rykmentin komentajaksi apunaan täydennetty esikuntansa.
II Armeijakunnan vastuualue sijoittui lohkolle, jonka vasen raja kulki Pyhäjärvellä ja oikea raja Joutsenon Kuurmanpohjassa. Armeijakunnan johdossa toiminut Itä-Savon Sotilaslääni perusti 2. Divisioonan. Divisioonan komentajana toimi eversti Aarne Blick ja esikuntapäällikkönä majuri Adolf Ehrnrooth. Sotilasläänin johdossa toiminut Savonlinnan Suojeluskuntapiiri perusti Jalkaväkirykmentti 28:n. Piiri perusti myös Jalkaväkirykmentti 7:n III Pataljoonan Kerimäen ja Kiteen reserviläisistä. Suojeluskuntapiirin päällikkönä ja piirin perustaman rykmentin komentajana toimi everstiluutnantti Torsti Kotilainen. Perustamisen yhteydessä 7. Prikaatista muodostettiin Jalkaväkirykmentti 7. Divisioonan muut rykmentit numeroitiin lisäämällä edellisen rykmentin tunnuslukuun luku 21. Näin kahden muun rykmentin numeroiksi saatiin 28 ja 49.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Liikekannallepano
Jalkaväkirykmentin ja pataljoonan kokoonpanot
Jalkaväkirykmenttiin kuului komentaja, esikunta ja esikuntakomppania (komento-, jääkäri-, pioneeri-, viesti- ja toimitusjoukkueet), kolme jalkaväkipataljoonaa, tykkikomppania, raskas kranaatinheitinkomppania ja rykmentin kolonna. Rykmentin komentajan johtamistoimintaa avusti esikunta ja sen yhteydessä toimineet joukkueet. Esikunta ja sen joukkueet olivat vahvuudeltaan 209 miestä. Rykmentin komentajan lähin apulainen oli adjutantti, joka oli reserviläinen ja hän toimi yleensä myös rykmentin yleisesikuntaupseerina.
Rykmentin henkilöstön kokonaisvahvuus oli 3616 miestä (119 upseeria, 543 aliupseeria ja miehistöä 2954). Kokoonpanoon kuului hevosia 415, autoja yhdeksän, moottoripyöriä 2 ja polkupyöriä 344. Aseistukseen kuului konekiväärejä 36, konepistooleja 200, pikakiväärejä 144, kiväärit, panssarintorjuntatykkejä 6 sekä kevyitä heittimiä yhdeksän ja raskaita heittimiä kolme.
Pataljoonaan kuului komentaja ja esikunta (adjutantti, lähettiupseeri, kaasusuojelu-upseeri, talousupseeri, lääkäri, pastori, lähettialiupseeri, lähetit sekä kirjurialiupseeri ja kirjuri), esikuntakomppania ( jääkäri-, viesti- ja toimitusjoukkue), kolme jalkaväkikomppaniaa (I P: 1. - 3.K, II P: 4. - 6.K ja IIIP: 7. - 9. K), konekiväärikomppania (I P: 1. KKK, II P: 2.KKK ja IIIP: 3. KKK) ja kevyt kranaatinheitinjoukkue. Pataljoonan henkilöstön kokonaisvahvuus oli 1022 miestä (31 upseeria, 149 aliupseeria ja miehistöä 842). Hevosia oli noin 100. Aseistukseen kuului konekiväärejä 9, konepistooleja 60, pikakiväärejä 48, kiväärit ja kevyitä heittimiä kolme.
Lähde: Matti Koskimaa, Tyrjän rykmentti, Porvoo 2004
