Hyökkäystä jatkettiin itään Kiestingin-Louhitien ja rautatien suunnassa. Aamulla 11.8. Ryhmä J:n joukot II/JR 53 ja III/JR 53 saavuttivat 28 km Kiestingistä koilliseen olevat järvikannakset ja Kapustnaojan linjan, josta n.3 km tavoitteena olleeseen rautatien ja maantien risteyskohtaan. Venäläinen JR 242 ei ollut varautunut hyökkääjän torjumiseen ja vetäytyi itään. Rykmentti puolustautui sitkeäasti ja 14. Armeijan esikunta pääti lähettää pikaisesti apujoukkoja Arkangelista ja tilapäinen joukko-osasto Murmanskista. Sitä komensi eversti A. Tsernuha ja sen vahvuus oli n 1400 miestä. 5.8. 14. Armeijan komentaja kenraaliluutnantti Frolov ilmoitti Kiestingin suunnalle saapuvasta pioneeripataljoonasta. Tilanne oli venäläisille erittäin kriittinen, sillä suomalaiset olivat vain 30 km päässä Muurmannin radasta. Louhessa toiminut Kiestingin suunnan joukkojen komentaja eversti Grivnin sai ylijohdolta 4.8. lupauksen, että viikon kuluttua Kiestinkiin saapuisi vahva tuki, joka ilmeisesti tarkoitti 88. Jalkaväkidivisionaa. Sen viisi ensimmäistä sotilasjunaa saapuikin Arkangelista Vienan Kemin kautta 11.-12.8 yöllä, komentajanaan kenraalimajuri Zelentsov.
JR 53 sotapäiväkirja: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3453847
