III AK:n Divisiona J alkoi hyökkäyksen Louhea kohti. Tykistöntulivalmistelun turvin saivat JR 12 joukot raivattua aukon, jonka III/JR 14 puhdisti vihollisista. III/JR 53 siirtyi alueelle. Reservinä ollut SissiP 3, eversti Palojärvi suuntasi JR 12 tueksi maantielle tehtävään hyökkäykseen. JR 12 ja JR 14 katkaisivat maantien 22. ja 23. kilometrin kohdalla 2.11. aamupäivällä. Saksalainen SS-divisioona Nord hyökkäsi SS-JR 6:n ja osasto Schreiberin voimin maantien suunnassa ja sen pohjoispuolella. Sen ja suomalaisten joukkojen väliin saarrostettiin rykmentin verran venäläisiä ja niistä muodostui 4 mottia. Niiden avuksi siirrettin muilta rintamaosilta lisäjoukkoja ja painostus JR 12:a vastaan lisääntyi. III/JR 53 vaihdettiin 8.11. keskiyöllä kuluneen JR 12 tilalle. 11.11. M.G.-Btl:n 3 (KKP) vaihtoi sen uusiin tehtäviin. II/JR 63 palasi Kangasvaaraan 24.11. ja III/JR 53 alistettiin komeksi päiväksi sakslaiselle evl Michalken pataljoonalle. III/JR 53 palasi myös Kangasvaaraan 27.11. III AK:n operaatio alkoi kääntyä vastatuuleen. Ankarat mottitaistelut kuluttivat joukkoja ja tykistötulen ollessa vähäistä estivät ratkaisevan hyökkäyksen tekemisen. Saksalaisten operaatiot tuottivat kerta toisensa jälkeen pettymyksen. Venäläiset kuljettivat Uhtualta I/JR 81:n, Vologdasta pataljoona, JR 1044, 72. Rajav.Os sekä Muurmanskista kokonainen 186 divisioona, jossa JR 290, JR 238 ja JR 298. Suomalais-saksalaisten hyökkäyksen alussa olleet yhteensä 21 pataljoonaa olivat pahoin kuluneet. Neuvostojoukkojen taisteluvahvuus nousi 17 pataljoonaan.
Taistelut sattuivat arkaan ulkopoliittiseen ajankohtaan Yhdysvaltain ja Ison-Britannian kanssa. Presidentti Risto Ryti ilmaisi huolestumisensa ylipäällikkö Mannerheimille ja esitti epäilyksensä Siilasvuon hyökkäyksen suhteen. Ylipäällikkö antoi päämajoitusmetarin A.F. Airon välityksellä Siilasvuon ymmärtää, että Suomen sodanjohdon toivomus oli antaa koko operaation kuihtua kokoon. Vahvistuksia ei saataisi ja joukot haluttiin uudelleenorganisoinnin piiriin. 17.11. SS-Divisioona Nordin epäonnistuttua valtaamaan Nauvaaran asemia takaisin, Siilasvuo toi julki päätöksensä Louhen suunnan operaation pysäyttämiseksi. AOK Norwegenin komentaja von Falkenhorst tuohtui Siilasvuon päätöksestä. OKW maavoimatoimiston päällikkö kenraalimajuri Warlimont lähetettiin neuvottelemaan Rovaniemelle AOK:n esikuntapäälliikkö kenraalimajuri Buschenhagenin ja yhteysupseeri jalkaväenkenraali Erfurtin kanssa Louhen operaatiosta. Warlimont ilmoitti yksiselitteisesti OKW:lla oleva päätösvalta asiaan ja käski saksalaisten joukkojen irroittautua rintamasta 1.12. mennessä.
JR 53 sotapäiväkirja: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3453974
