Saksan sodanjohto seurasi keväällä 1943 Suomen pyrkimyksiä erillisrauhaan. Aseveljien välinen luottamus romahti. Valtakunnanjohtja Adolf Hitler antoi syyskesällä 1943 20. Vuor. A:n komentaja Eduard Dietlin tehtäväksi tutkia mahdollisuuksia vetää vuoristoarmeija Pohjois-Norjaan ja Pohjois-Lappiin. 28.9. 1943 Johtajan käskyn nro 50 mukaan sai käskyn suorittaa toimenpiteet Suomen sodasta irtautumisen tai luhistumisen varalle. Elokuussa 1944 Suomen presidentinvaihdos lisäsi 20. Vuoristoarmeijan pelkoa Suomen irtautumisesta sodasta. Kenraalieversti Dietl kuoli lento-onnettomuudessa Saksassa kesäkuun 1944 lopulla ja hänen seuraajakseen määrättiin kenraalieversti Lothar Rendulic. Suomi ja Neuvostoliitto solmivat välirauhan 19.9.1944. Välirauhansopimuksen mukaisesti saksalaiset joukot on karkoitettava Suomesta, saadut vangit internoitava ja luovutettava Valvontakomissiolle.
Lappiin keskitettyjen suomalaisten joukkojen johtoportaaksi oli siirretty Ouluun Karjalan kannakselta III Armeijakunnan esikunta. Joukkoina olivat JR ja JR53:n lisäksi kenraalimajuri Laguksen Panssaridivisioona, kenraalimajuri Pajarin 3. Divisioona, eversti Puroman 6. Divisioona, eversti Kuistion 15. Prikaati ja eversti Inkalan rajajääkäriprikaati. Armeijakuntaa vahvennettiin vielä kenraalimajuri Heiskasen 11. Divisioonalla.
Osia JR53:sta siirtyivät laivakuljetuksilla Oulun Toppilasta Tornion Röyttään 30.9. Suunniteltu maihinnousu Kemiin peruutettiin myrskyn takia. Tornion maihinnousu tuli saksalaisille yllätyksenä. Lisää joukkoja, mm JR11 ja kalustoa, mm. Panssaridivisioonan Vickers-panssarivaunukomppania siirettiin Tornioon 3.10. Röyttään saapui 3. Divisioonan Erillispataljoona 13 ja II/JR50. Joukkoja johti kenraalimajuri Pajari. 2.10 suomalaisilla joukoilla oli alueella ylivoima. 3.10. aamulla määrättiin eversti Ravilan johtamaan joukkoja Torniojokivartta pohjoiseen Alavojakkalan suuntaan. Majuri Ketosen II/JR53 suunnattiin sinne, Kapteeni Tervon I/JR53:n jäädessä reserviin. Hyökkäykset Kemin suuntaan ja pohjoiseen, tavoitteena Alavojakkala alkoivat. Aluksi menestys oli hyvä, mutta saksalaiset saivat aluelle vahvistusta, joukkoja, panssareita, tykistöä ja ilmavoimia. Pohjoisen suunnan hyökkäys 5.10. johti eversti Ravilan joukoissa lähes paonmaiseen vetäytymiseen kohti Torniota. Kenraali Pajari vaihtoi eversti Ravilan tilalle everstiluutnantti Loimun. Joukkoja vahvistettiin mm. eversti Ahon I/JR50:llä ja III/JR50:llä ja uusi hyökkäys kohti Alavojakkalaa alkoi 6.10. aamulla. Se johti saksalaisten motittamiseen. Saksalaisten ensimmäinen ulosmurtautimisyritys 7.10. epäonnistui. Seuraavana päivänä menestys oli parempi, mutta saksalaisten tappiot olivat merkittäviä. Suomalaiset saivat motista vangiksi 337 sotilasta. Kaikenkaikkiaan Tornion taisteluista saatiin vangiksi 558 saksalaista, jotka luovutettiin välirauhansopimuksen mukaisesti Neuvostoliitolle. 8.10. taistelut Torniosta päättyivät. Kemintien suunnassa saksalaiset kenraali Kräutlerin komentamana muodostivat majuri Krenzerin johtaman Taisteluosasto Tornion, joka pakotti everstiluutnantti Halstin joukot vetäytymään seuraavalle jokilinjalle Alaraumon alueelle, johon saksalaisten eteneminen onnistuttiin vaivoin ja verisin taisteluin pysäyttämään. 7.10. 3. Divisioonan, JR11 ja JR53, 13. Erillinen Prikaatin Pataljoonat sekä Panssariprikaatin Vickers-komppania aloittivat Kemin valtauksen. Osasto Sau saavutti Kemin lentokentän koillislaidan. Vihollisen vastarinta oli varsinkin kaupungin etelä- ja itälaidoilla kovaa kovaa, omia haavoittuneita ja kaatuneita oli n 30. Taisteluosasto Pennasen onnistui yön aikana edetä kohti keskustaa ja Taisteluosasto Ojalan hyökkäys johti vihollisen vastarinnan laukeamiseen. Vihollisen vetäytyi pohjoiseen ja taisteluosastot ajoivat rinnakkain takaa vihollista maantien ja rautatien suunnissa. Iltapäivällä saavutettiin Kemijoki ja sen räjäytetyt sillat. Yhteys Ryhmä Pajariin saatiin. Kaupunki vallattiin 8.10. klo 10.00. Vankeja saatiin n. 500 ja omia menetettiin n 250 haavoittuneina ja kaatuneina. Maantie- ja rautatieyhteydet Ouluun saatiin toimimaan raskaitten korjausten jälkeen.
Lähde: III Armeijakunnan Esikunnan Operatiivisen osaston digitoitu sotapäiväkirja 4264
5.10. 20.Vuoristoarmeija sai ilmoituksen Päämajasta OKW:sta tulevasta käskystä jatkaa vetäytymistä operaatio Birken jälkeen kohti Lyngenvuonon asemia Norjaan. Tämän operaation nimi oli Nordlicht ja se alkoi 8.10. Kenraalieversti Rendulic päätti keskeyttää joukkojen etenemisen Tornion suunnalla 7.10. JR53:n joukot etenivät Taisteluosasto Halstin mukana Rovaniemelle.
