Vuodenvaihtessa 1941-42 saksalaiset joukot Pohjois-Suomessa uudelleenorganisoitiin laajasti. AOK Norwegenin esikunta siirtyi Osloon ja sen toiminta-alueeksi supistettiin Norja. Uudeksi johtoyhtymäksi perustettiin Pohjois-Suomeen AOK Lappland ja sen komentajaksi määrättiin aiemmin Murmanskin suunnalla toimineen Vuoristodivisioonan komentaja Eduard Dietl. Hänen esikuntapäällikökseen tuli kenraalimajuri F. Jodl. 14.1.1942 III AK julkaisi käskynsä irroittaa 3. ja 6. Divisioonat vahvistamaan Kannaksella olevia Karjalan Armeijan joukkoja. Lohkon otti vastaan XVIII Geb.AK (VuoristoAK). Armeijakunnnan saapuminen oli epävarmaa ja 20.1. annetun käskyn mukaan divisioonat pysyivät yhä edelleen rintamavastuussa. Jatkuva partiointi vihollisen liikkeiden selvittämiseksi aloiettiin ja asemia alettiin parantaa syventämällä, vahvistamalla ja rakentamalla uusia pesäkkeitä, puolustuslaitteita ja korsuja. JR 53:n vastuualueen etumaastoa miinoitettiiin linjalla Mustajärvi-Kangasvaara-Lohilahti. 11.2. 1942 tulleella käskyllä II ja III Pataljoonan komentajat siiretään muihin tehtäviin ja II Pataljoonan vt. komentajaksi määrättiin kapteeni Aito Keravuori, III Pataljoonan komentaksi majuri L. Hj. Sonck.
25.4. aloittivat neuvostojoukot Kiestingin valloittamiseen tähtäävän hyökkäyksen. Venäläinen 24. Armeija keskitti rintamalle kaksi uutta divisioonaa, yhden hiihtoprikaatin, yhden raskaan panssariprikaatin, ainakin 5 pioneeripataljoonaa, tienrakennusjoukkoja ja huomattamia lentomuodostelmia. Tappioiden korvaamiseksi vankitietojen mukaan Vienan Kemiin ja Kantalahteen koottiin 20 000 miehen täydennysreservi. 29.-30.4. venäläiset murtautuivat SS-Div. Nordin sulkulinjojen lävitse Jarosjärven länsipuolella. JR 53 käskettiin valmisteutua joukkojen irroitukseen Kangasvaaran rintamasta ja siirtymään Ahvenlahden suunnan murtokohdan taisteluihin. Murtokohta onnistutttin sulkemaan IV/11.Pr:n vastaiskulla, jota tukivat saksalaiset syöksypommittajat. 5.6. 1942 vain n 1,5 km:n päässä Kiestingistä edenneet venäläisen 8. Hiihtoprikaatin joukot onnistuttiin torjumaan. Näiden taistelujen aikana kenraalimajuri Siilasvuon ja kenraali Dietlin välit kiristyivät äärimmilleen.
Taistelujen seurauksena Syvärillä ollut saksalainen163.Divisioona siirrettiin toukokuussa Lapin Armeijalle. Tämän jälkeen ylipäällikkö Mannerheimilla ei ollut enää alaisuudessaan saksalaisia joukkoja. Kesäkuussa 1942 Lapin Armeijasta tuli 20. Vuoristoarmeija ja komentaja Eduard Dietl ylennettiin kenraalieverstiksi. Pohjois-Suomeen siirretty XVIII Vuoristoarmeijakunnan esikunta otti rintamavastuun vaihdon yhteydessä pohjoiseen Kiestingin ja Uhtuan väliselle alueelle.
JR 53 sotapäiväkirja: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3416881
