Sahalaan siirtyneen JP 6:n ja Viipurinlahden välissä oli asemissa osia Uudenmaan Rakuunarykmentistä (URR). Kun vihollisen toiminta lahdella vilkastui, siirrettiin URR:n mantereella olleet joukotkin 30.6. Uuraansalmen luoteispuoleisiin saariin (Suonionsaari, Esisaari ja Ravansaari), joissa pääosa rykmentistä jo oli. JP 6 määrättiin tämän seurauksena puolustusasemiin Uuraan lohkon Tervajoen alilohkolle Viipurinlahden rannalle,. 2. K sijoittui Tervalahden länsirannalle, 1.K sen itärannalle ja Harjuniemeen ja 3.K:n II ja III komppaniasta muodostettu Os. Keituri Hapenensaareen ja Hannustiensaareen, jossa oli myös ryhmä Hämeen Ratsurykmentin (HRR) miehiä. Naapureina rintamassa olivat vasemmalla HRR ja oikealla virolainen JR 200:n II pataljoona.
Neuvostoliiton ankara hyökkäys, jossa suomalaisten asemia tulitettiin maalta, mereltä ja ilmasta, alkoi aamulla 4.7., ja se kohdistui ensin Suonionsaareen, Ravansaareen ja Esisaareen. URR ei valtavan tulituksen alla ja raskaan aseistuksen puuttuessa pystynyt pitämään asemiaan. Vihollinen pääsi rantautumaan saariin, ja niistä jouduttiin vetäytymään uiden, kahlaten ja veneillä. JP 6:n miehet auttoivat mantereelle rantautuvia rakuunoita mahdollisuuksiensa mukaan.
Vihollisen hyökkäyksen seuraava vaihe alkoi 5.7., ja JP 6:n lohkolla se kohdistui Hannustiensaareen. Hyökkäyksiä oli päivän mittaan neljä. Apujoukkoja saareen siirrettiin Hapenensaaren joukoista, mantereelta JP 1:stä ja Turkinsaaressa ollesta HRR:n yksiköstä. Kaikki hyökkäykset torjuttiin tai lyötiin takaisin. Myöhään illalla 5.7. puolustuslohkojen rajaa muutettiin siten, että Hapenensaari ja Hannustiensaari kirjavine joukkoineen liitettiin HRR:n puolustamaan Lihaniemen lohkoon. Aamuyöllä 6.7. vihollinen yritti maihinnousua vielä kahdesti, ja sai viimein noin 50 miehen vahvuisen sillanpääaseman saaren eteläpäähän, mutta sekin tuhottiin vastaiskulla seuraavan iltapäivän aikana. Hannustiensaaren puolustajia vaihdettiin 6./7. yöllä.
Hapenensaareen tuli aamupäivällä 6.7. saksalainen noin 50-miehinen joukkue valmistelemaan saarien puolustuksen siirtämistä saksalaisille. Asemien luovutus oli käynnissä illan suussa 7.7., kun alkoi jälleen ankara tulimyrsky ja savuverhon suojisssa sitä seurannut aikaisempia massiivisempi maihinnousuyritys, joka kohdistui nyt myös Hapenensaareen. Vihollinen pääsi maihin saaren keskivaiheilla, jolloin siellä olleet olleet joukot hajaantuivat saaren pohjoisosaan ja itään/koilliseen. HRR:stä ja JR 1:stä saatujen apujoukkojen ja tarkan tykistötulen avulla Hapenensaareen päässyt vihollispataljoona saatiin kuitenkin lyötyä hajalle ja tuhottua. Hannustiensaaren eteläpäähän tässä hyökkäyksessä päässyt vihollisjoukko pystyi sensijaan pitämään asemansa sodan loppuun saakka.
Vihollinen yritti maihinnousua Tervajoen lohkolla myös Harjuniemessä, jossa asemissa oli 1./JP 6. Puolilta päivin 7.7. alkoi hyvin ankara niemeen kohdistunut tulivalmistelu, jonka jälkeen vihollisjoukot yrittivät illan mittaan savuverhon suojassa rantautumista viiteen kertaan. Kaikki hyökkäykset tulivat torjutuiksi, joko tarkalla tykistötulella merellä lähestyneisiin veneisiin tai lähitaisteluissa niemen rantaan päässeiden kanssa. Suomalaisten asemiin tulleet saksalaisten rynnäkkötykit olivat taistelussa suurena apuna.
7./8. yön ja seuraavan aamun aikana kaikki Uuraan lohkon asemat luovutettiin saksalaiselle 122. ("Greif") Divisioonalle, joka puolusti niitä menestyksellisesti sodan loppuun saakka.
