11.11. Kevyt osasto palautettiin 6.divisioonan alaiseksi. Osasto siirtyi uudelle alueelle, vastuualueena Tolvanto-Orijärvi kannas. Osasto asetti myös etuvartiokomppaniat Kilis- ja Voitatunturille sekä asetti kenttävartiot. Kenttävartiot ja etuvartioasemat miinoitettiin ja sulutettiin.
Etuvartiokomppania ja kenttävartiot etulinjassa, muutoin toiminta varmistelua ja partiointia. Marraskuu rauhallista, lukuunottamatta pieniä partiokahakoita. Majoituspaikalle avattiin kanttiini ja upseeriruokala. Osastolle järjestettiin myös ensimmäisen kerran jumalanpalvelus. Kenraari Dietl vieraili osastossa.
Joulukuussa yleistyi pienet kahakoinnit, joilla ei kumminkaan merkitystä kokonaisuuden kannalta. 5.12 vihollinen hyökkäsi Kilistunturin etuvartiokomppaniaa vastaan. Majoitusalueelta hälyytettiin joukkoja saartamaan hyökkäävän vihollisosaston, mutta vihulainen perääntyi ajoissa. Saartajat eivät kerinneet perääntymistielle. Hyökkäykset kenttävartiota vastaan toistuivat 19. ja 20. joulukuuta, hyökkäykset torjuttiin.
Kevyt osasto sai siepattua vangin. Vihollisen Schukovin rykmentin tarkoitus hyökätä uudenvuodenyönä. Vihollisosasto ylitti Tolvantojärven ja hyökkäsi kohti etuvartiokomppaniaa. Syntyi kolmituntinen taistelu, taistelu yön pimeydessä.
Osaston partiointialueena Tolvanto-Orijärvi kannas. Varmistusalueen leveys 25 km, kokoajan kiersi 2-4 partiota aluetta. Lisäksi lähetettiin tiedustelu- ja kaukopartioita.
Tiedustelua suoritettiin myös tähystyksellä hyödyntäen Kilis- ja Voitatunturin tuomia näkömahdollisuuksia. Tuntureille rakennettiin kiintetä tähystysasemat.
Vihollinen tiedusteli samoilla kannaksilla kuin kevyt osasto 3, syntyi partiokahakoita.
6. Divisioona siirrettiin vuodenvaihteessa saksalaisilta päämäjan alaiseksi. Saksalaiset tahtoivat kumminkin heille jätettävän suomalaisia sissi- ja partiojoukkoja, joten Kantalahden lohkolle jätettiin Kevyt osasto 3 sekä rajajääkäripataljoona 7 saksalaisille alistetuiksi.
Talvella 1942 vihollinen hyökkäili osaston kenttävartioita vastaan iskujoukoilla. Tolvanto-Orijärvellä liikkui vihollisosastoja ja omat kenttävartiot joutuivat useiden hyökkäysten kohteiksi.
29. maaliskuuta saksalaissuomalaiset joukot tekivät ensimmäisen hyökkäyksen Orijärvellä toimivaa vihollisosastoa vastaan. Osastosta lähti mukaan yksi joukkue. Saksalaissuomalaiset joukot etenivät tavoitteeseen helposti, vihollinen perääntyi taistelun tuloksena.
Keväällä 1942 neuvostojoukot aloittivat keväthyökkäyksen Kantalahden lohkon pohjois- ja eteläpuolella. Hyökkäys ei ulottunut kantalahden lohkolle, tosin vihulaisen partiointi vilkastui.
Kesä ja syksy jatkui rauhallisena. 25.10. vihollinen hyökkäsi pataljoonan voimin kenttävartiota vastaan ja saartoi sen. Saartorengas murrettiin, vihollinen aloitti takaa-ajon. Kevyt osaston muut osat koittivat saada aikaan väijytyksen takaa-ajaajien lyömiseksi. Tilanteeseeen hälytettiin myös saksalaisilta panssarivaunuja. Toiminta epäonnistui vihollisen hajaantuessa pieniin osastoihin ja palatessa omalle puolelleen.
1942 viimeiset kuukaudet lohkolla rauhallisia.
SPK:
