LIITY KANNATUSJÄSENEKSI

Johannes Parikka

Kollaa, Näätäojan As.

17.07.1941 - 28.07.1941 - Taistelu

Kollaa, Näätäoja As.

17.7.1941 Näätäojan aseman maasto

Edellisenä iltana oli I/JR56 siirtänyt etulinjaan 2 komppaniaansa varustettuna 8 kk:lla ja krh-joukkueen sekä pioneeriryhmän. II/KTR5 oli siirtymässä myös etulinjan tueksi asema-alueilleen ja olisi ampumavalmiina aamuun mennessä. Yön aikana käydyissä kahakoissa oli vihollinen menettänyt 24 miestä kaatuneina ja kaksi saatu vangiksi sekä saatu sotasaaliiksi 2 pikakivääriä ja yksi automaattikivääri.

17.7.1941 Näätäoja, Kollaa

  • Klo 06:00 Alkoi tulivalmistelu I/JR56 rajoitetulla tavoitteella tapahtuvaa hyökkäystä varten.
  • Klo 07:30 Alkoi I/JR56 hyökkäys vihollisen asemien tiedustelemiseksi, jonka tuloksena 3.Komppania eteni heikkoa vastarintaa kohdaten 700 - 800 metriä päivän aikana. Vihollinen puolustautui erinomaisissa, osittain betonilla vahvistetuissa bunkkereissaan, joita ei oma tykistön 2 tunnin tulivalmistelu ollut sanottavasti vahingoittanut. Vihollisella käytettävissään huomattavasti tykistöä ja raskasta krh:ta. Rautatie katkaistiin kahdesta kohdasta Näätäojan pysäkin länsipuolelta.
  • Klo 13:30 Käsky III Pataljoonan taistelevien osastojen lähdöstä Näätäojalle. III/JR56 lähti marssille klo 17:10.
  • Klo 15:00 Tuli käsky Leppäsyrjään siirtyneen (II/JR56, osa oli marssinut jo aiemmin kahden auton hajotessa matkalla Leppäsyrjään) osaston siirtyä Loimolan kautta JR56 yhteyteen. Kollaanjoen maastoon saavuttiin klo 24:00
  • Klo 15:30 JR56 komentaja oli puhelinyhteydessä AK:n ja II/JR56 luvattiin rykmentille takaisin. Päivän aikana JR56 tekee täällä olevilla voimillaan vielä II/KTR5 tukeman hyökkäyksen.
  • Klo 19:00 Lähtöasemissa valtatien vasemmanpuoleisessa maastossa. Matkalla sai sotamies Yrjö Lindberg krhJ:sta harhaluodin rintaansa, yli 2 km päässä vihollisen etulinjasta ja oli näin pataljoonan ensimmäinen kaatunut. https://www.sotapolku.fi/henkilot/lindberg_yrjo-antero_1905-03-24_uudenkaupungin-mlk/
  • Klo 20:00 Alkoi tykistön tulivalmistelu.
  • Klo 21:00 Alkoi jalkaväen eteneminen. Vihollisen vastarinta erittäin sitkeätä ja sen raskaiden aseiden tuli tehokasta. Eteläpuolella rautatietä saavutettiin menestystä ja komppania Salminen valtasi klo 22:00 "Kukkulan 182". III/JR56 etenemistä estivät lukuisat bunkkerit, joita tykistömme ei pystynyt vaientamaan, (kpt Miettisen pyyntö klo 21:50). Pataljoonan tappiot: 4 kaatunutta ja 8 haavoittunutta.

18.7.1941, klo 00:30 Tilanneilmoitus AKE:n: Tilanneilmoitus AKE:n: Vihollisen vastarinta erittäin sitkeää, radan eteläpuolella saavutettiin pientä menestystä ja saavutettiin pistoraide joka ylitettiin 200 metriä. Radan pohjoispuolella ei voitu saartaa vihollisen bunkkereita "Korsukukkulalla". Joukkomme vetäytyivät takaisin, miehittäen kuitenkin kukkulan 300 m Syvälammesta lounaaseen, noin 600 - 700 m hyökkäyksen lähtölinjasta lounaaseen.

18.7.1941 Näätäojan asemanseutu

  • Rykmentin kaikki pataljoonat Näätäojalla, valmistautuen hyökkäykseen Vitsaojan tasalle. Nyt odotettiin vain eversti Kraemeria ja Raskas Patteristo 4:n saapumista ja osallistumista tulellaan rykmentin hyökkäykseen.
  • Hyökkäyssuunnitelma: III/JR56 lyö edessään olevan vihollisen, hyökkää Syvälammen eteläpuolitse, ohi I/JR56 vasemman siiven ja suuntaa sitten kaakkoon maantielle, joka on tavoite. I/JR56 lyö edessään olevan vihollisen maantien suunnassa, jättäen mahdolliset vihollisen bunkkerit, joita ei voi heti vallata, mottiin ja etenee tien suunnassa. II/JR56 jättää yhden kiväärikomppanian ja yhden kkJ:n reserviksi ja hyökkää rautatien eteläpuolella Komppania Salmisen läpi, joka alistetaan II/JR56:lle. Kaikille yhteinen tavoite on Vitsaoja. Tykistön tulivalmistelu 30 min. Takaa-ajoon määrätään kaikki jääkärijoukkueet + 14./III/JR56 + pst.kiv + lähitorjuntaryhmä autoilla.
  • Klo 17:22 Alkoi hyökkäyksen tulivalmistelu.
  • Klo 17:30 Hyökkäys alkoi: 5.K sai tehtäväkseen edetä kylän läpi, ensitavoitteenaan kylän länsireuna. 7.K hyökkäsi 5.K:n oikealla puolella. Hyökkäyshetkellä joutui erityisesti 7.K ankaran tykistötulen kohteeksi. Seurauksena oli, että komppania kärsi ankaria tappioita ja joutui osaksi hajalleen. Molemmille komppanioille alistetut kk-joukkueet jatkoivat kuitenkin etenemistään, mutta joutuvat vihollisen ankaraan tuleen. Vihollinen hyvin varustetuista korsuista, joissa se piti sitkeästi puoliaan. 4 h kestäneiden taisteluiden jälkeen oli 5.K pakko vetäytyä ratavallin taakse puolustukseen. 7.K piti saavuttamansa maastonkohdan. Sen tappiot olivat raskaat. 7.Komppaniasta jäljellä 2+4+20 miestä. Kts kuva 10. Pataljoonan tappiot ensimmäisen päivän jälkeen 119 miestä.
  • Klo 18:30 III/JR56 saavuttamassa maantien. I/JR56 piirittänyt motit, joissa erittäin sitkeätä vastarintaa. Yhteydenpito vaikeaa IIIP ja IP välillä ja sinne on jäänyt ryssiä.
  • Klo18:45 III/JR56:n sotapäiväkirjasta: Hyökkäys pääsi alkamaan. Hyökkäyksessä III/JR56 hyökkää vasemmalta ja II/JR56 oikealta puolelta tavoitteena Korsukukkula (kartassa merkitty Koira) ja sen ympäristössä olevan vihollisen saartaminen. III/JR56 hyökkäys eteni aluksi hyvin 9.K ja 10.K ryntäsivät edellä ja 11.K varmisti. 9.K pääsi melko nopeasti tavoitteeseensa maantielle asti ja 10.K melko lähelle sitä. Vihollisen vastarintaa oli hyökkäyssuunnassa melko vähän. II/JR56 ei kuitenkaan päässyt eteenpäin. Tilanne muuttui vakavaksi, kun tielle ilmestyi 13 - 15 ryssien tankkia, jotka ryhtyivät tulittamaan kiivaasti. Tykistösulkua ei saatu ja III/JR56 joutui perääntymään ja melkoisia tappioita kärsien (20 kaatunutta ja 61 haavoittunutta) palattava lähtöasemiin. Hyökkäyksen epäonnistumisen syitä: Riittämätön ja epätarkka tykistövalmistelu, puutteelliset tiedot vastassa olevan vihollisen vahvuudesta, suojaamattomuus tankkeja vastaan. Kaatuneiden joukossa vääpeli B Rosendal Kalannista (https://www.sotapolku.fi/henkilot/rosendal_bjorn-vilhelm_1899-11-21_kalanti/), 9.K päällikkö K. Niiles, haavoittui.
  • Klo 21:00 Pataljoona Mettinen joutunut hyökkäysvaunujen yllätyksen alaiseksi maantien suunnassa. Joukot saaneet panssarikauhun. Tappiot huomattavat noin 200 miestä, joukossa paljon upseereita. Annettiin III/JR56 lupa vetäytyä Syvälampi - Pataljoona Oksanen linjalle. Pioneerit suluttavat tien. Annettiin käsky Pataljoona Oksaselle puolustuksen järjestämiseksi rautatien pohjoispuolella.

Vihollisen vastahyökkäyksiä 19. - 21.7.1941

19.7.1941, klo 04:30 Tilanneilmoituksessa Armeijakuntaan ilmoitetaan vihollisen lisääntyneestä aktiivisuudesta ja miehistön väsymyksestä. Vastauksena saatiin Armeijakunnan puhelinsanoma: "Olen saanut puhelinsanomanne. Kehotan muistamaan, että Kollaata puolusti viime sodassa yksi rykmentti kahta divisioonaa vastaan. Teillä on vastassa korkeintaan rykmentti. Teidän ei ole ainoastaan pidettävä asemanne, vaan lyötävä edessänne oleva vihollinen. Apuvoimiin ette voi laskea. Teidän on täytettävä kunniakas tehtävä yksin. Talvela.

  • Klo 04:45 Annettu IIP ja IIIP lupa vetäytyä alkuperäisiin asemiinsa, jos vihollinen hyökkää. Aikaisin aamulla vihollinen aloitti verrattain kiivaan tykkitulen ja yöllä havaittu aktiivisuus tuntui tähtäävän hyökkäykseen. Oma tykistö vastasi tuleen, tulittaen ennaltamäärättyjä maaleja.
  • Klo 16:30 Vihollinen suoritti voimakkaita tulikeskityksiä kaikkialla linjoillamme ja aloitti vastahyökkäyksen keskustaamme.
  • Klo 16:45 Omat lentokoneet tulivat ja pommittivat noin 15 min ajan vihollisen asemia ja saivat aikaan melkoisen lamaannuksen sen hyökkäyksessä. Oma tykistö suoritti samaan aikaan tulikeskityksen vihollisen hyökkäyksen lähtölinjalle.
  • Klo 16:50 Ilmoitti Majuri Oksanen tilanteen I Pataljoonan alueella olevan varsin kriittinen ja vihollisen keskitykset ovat saaneet aikaan paniikkimielialan ja miehistän väkisin pyrkivän monet jättämään asemansa.
  • Klo 17:00 Ryssät aloittivat ankaran tykistö- ja krh-keskityksen, joista suurin osa meni suohon, mutta muutamia menetyksiäkin sattui. Suomalaistykistön vastatulituksessa saatiin yksi täysosuma hyökkäysvaunuun. Vänrikki Marttinen sai maastossa surmansa kranaatin täysosumasta.
  • Klo 17:15 Ilmoitti majuri Oksanen, että on miehitetty asemat rautatien eteläpuolella mahdollista vihollisen hyökkäystä varten. Voimakasta hyökkäysvaunujen ääntä kuultu maantien suunnasta. Vihollisen hyökkäys keskustassa ja vasemmalla siivellä torjuttiin sille raskaita tappioita tuottaen. Majuri Oksanen osoitti erityistä taitoa, kylmäverisyyttä ja rohkeutta pidättäessään miehiään etulinjassa ja vaikuttaen suuresti henkilökohtaisesti vihollisen torjuntaan.
  • Klo 18:40 Vihollisen hyökkäys on torjuttu, mutta tilanne on kriittinen. Reservejä ei ole. Viholliselta aikaisemmin vallatut kaksi kukkulaa on pakko jättää. Vihollisen raskaan tykistön tuli on varsin tarkkaa ja tehokasta. Tappiot eivät onneksi ole kovin suuret, mutta se aikeuttaa henkisen kestämättömyyden väsyneessä miehistössä ja vain vaivoin saavat upseerit mehistön pysymään asemissaan. Upseeritappiot näissä oloissa suuret.
  • 20.7.1941, klo 21:00 Aloitti vihollinen erittäin kiivaan tykkitulen, joka kohdistui rautatien II Pataljoonan alueelle ja sen taakse. Samaan aikaan teki vihollinen erittäin kiivaan hyökkäyksen rautatien eteläpuolella koittaen saartaa II Pataljoonan oikean sivustan.
  • Klo 21.30 3.Komppanian päällikkö ilmoitti joutuvansa luopumaan tukikohdastaan. Saatiin tukikohta uudelleen haltuumme, mutta menetettiin taas kiivaan tykistötulen ja tulituksen takia.
  • Klo 21:48 Ilmoitti kapteeni Mäntylä vihollisen saaneen jalansijaa Kukkulalla 182 ja pyysi vihollisen sulkua. Vihollisen painostus jatkuu yhä.
  • 21.7.1941 Taistelu jatkui kivaana aina klo 01:00 saakka, jolloin olimme pakotetut luovuttamaan pari tukikohtaa viholliselle, mm. Kukkulan 182.
  • Klo 16:00 Havaittiin vihollisen 8 vaunuinen panssarijuna, johon tykistö kohdisti tulen saaden sen hetkeksi vaikenemaan.

Tähänastisten taisteluiden aiheuttama tappioluku 471 miestä.

"Kenraali Talvelan päiväkirjasta (lyhennetty): Vihollinen on hyökännyt Näätäojalla Vhmaa vastaan, rykmentti on pitänyt puolensa vain vaivoin. Raskaan tykistön tuli ankaraa ja tarkkaa... Lentäjät ilmoittavat, että Suojärveltä on tulossa juna junan perässä... On ilmeistä, että vihollinen yrittää pelastaa tilannetta keskittämällä Suojärvelle suuria joukkoja... Vihollisen isku Vihmaa ja sivustaamme vastaan voisi olla vaarallinen, koska joukkomme ovat jo syvällä rajan takana. Vihman pitää pitää puolensa. Engelbrechtin divisioona (163. Div.), tulossa apuun jo huomenna".

Saksalainen JR310 tulee mukaan taisteluun Näätäojalle

22.7.1941 saksalainen rykmentinkomentaja (JR310) ja upseereja neuvotteluissa JR56:n rykmentinkomentajan kanssa ja tutustumassa taistelumaastoon. Rykmentti sai ensimmäisen täydennyksen: 46 upseerikokelasta, 30 aliupseeria ja 205 miestä.

  • Klo 21:30 Saapui ensimmäinen saksalaisten pataljoona ja yön kuluessa toinen.

23.7.1941, klo 17:00 Saapui komentopaikallemme kenraali Oinonen, seuranaan JR310 komentaja eversti Wachsmuth useiden muiden saksalaisten upseerien kanssa maastontiedustelussa, viipyen useita tunteja.

  • Klo 17:30 Ampui OMA krh 2 ammusta Tukikohta1:n asemiin, jolloin Komppanian päällikkö Höyden ja yksi sotamies haavoittuvat ja kaksi aliupseeria kuoli.
  • Klo 22:30 Alkoi vihollisen ankara tykistötuli kautta koko linjojemme. Tulta jatkui yli puolenyön ja yhteydet olivat poikki pahemmin kuin koskaan ennen. Vihollinen toi hyökkäysvaunuja kummallekin puolelle maantietä tulittaen niiden suorasuuntaustykeillä ja kk:lla asemiamme. Vihollinen ei kuitenkaan hyökännyt kuin Syvälammin eteläpuolella, kuten edellisenäkin yönä. Pataljoona Miettinen torjui hyökkäyksen. 24.7.1941 klo 02:12 kaikki oli jo rauhallista myös Pataljoona Mäntylässä.

24.7.1941 III/JR56:n jääkärien puolijoukkue oli vänrikki Poukan johdolla lähtenyt vasemmalle sivustalle tiedustelutehtävälle ja ennättänyt Soimilammen itäpuolelle, kun kohdannut vahvahkon vihollisen partion. Epäedullisessa asemassa aukealla, oli peräydyttävä jolloin tapahtui menetyksiä. Vänrikki Poukka kaatui, samoin alikersantti Tarmo Aronen ja sotamies Elja Vähäranta, Ahti Salmi, korpraali Allan Suomen jäädessä haavoittuneena paikalle, jonne heti perään saapuneet viholliset olivat kiskoneet tukastakin, mutta jättäneet siihen luullen kuolleeksi, joten hän pääsi palaamaan myöhemmin vihollisen poistuttua paikalta. Sotamies Ranta jäi kadoksiin, luultavasti haavoittuneena jäänyt vangiksi. Kersantti Valio nimettiin jääkärijoukkueen johtajaksi.

Vänrikki Yrjö August Poukka, https://www.sotapolku.fi/henkilot/poukka_yrjo-aukusti-august_1901-12-18_lokalahti/

JR56:n ja JR310 hyökkäys Vitsaojalle 25. - 27.7.1941 (kuva 4)

Yön aikana valmistauduttiin hyökkäykseen - pst-tykkejä tuotiin lähemmäksi etulinjaa tukemaan hyökkäystä. Aamulla klo 5:00 ilmoitti Mattila pataljoonansa olevan valmiina. Klo 06:15 saapui kenraali Oinonen seuraamaan hyökkäystä. Klo 06:30 kaikki valmista.

  • Klo 06:36 Alkoi tulivalmistelu H-hetkeen saakka, joka sitten siirrettiin kauemmaksi saattotuleksi tukemaan jalkaväen hyökkäystä.
  • Klo 07:00 Alkoi jalkaväen hyökkäys. Vihollinen ampuu krh:lla harvahkoa torjuntatulta. Hyökkäys eteni aluksi hyvin.
    • III/JR56:n hyökkäyksen tavoitteena oli maantie Näätäojan pysäkin tienhaaran kohdalla. 11.K ja 10.K edessä ja 9.K varmistajana. Ryssien vastarinta oli sitkeätä, johtuen maaston lukemattomista korsuista. Niitä oli hyökkäysalueella toista tuhatta ja ne oli puhdistettava kp- ja pk-sarjoin ja käsikranaatein. Vastus kuitenkin murrettiin - tosin melkoisin uhrauksin. Tavoitteeseen päästiin kuitenkin klo 16:00 mennessä tykistön tuella.
  • Klo 07:20 saksalaiset valtasivat ensimmäisen bunkkerin ja toinen palaa. Pataljoona Miettisellä ei ole vielä vastusta. Maantiellä hyökkäysvaunuja, jotka tykistömme tulella hajotettiin. Klo 07:45 ovat saksalaiset joukot saavuttaneet maantien.
  • Klo 8:00 Pataljoona Mäntylä (II/JR56) oli ollut tähän asti paikoillaan ja sai nyt käskyn tukea tulellaan saksalaisten etenemistä. Hyökkäys jatkui menestyksellisesti, huolimatta vihollisen sitkeästä vastarinnasta ja voimakkaasta tykistötulesta. Raskaat krh:t erittäin tehokkaita ja tuntui siltä, että vihollinen oli saanut lisää tykistöä.
  • Klo 12:30 Tukikohta Iita hallussamme ja samoin Kukkula 182. Saksalaiset ovat päässeet Näätäojan asemalle ja on maasto pistoraidetta myöten selvä.
  • Klo 16:20 Taistelu melkein vaimennut. Vain tukikohta Osku lienee vielä vihollisen käsissä. Yksi komppania Pataljoona Miettisestä osallistuu siellä saksalaisten kanssa tukikohdan valtaamiseen.
  • Klo 16:26 JR56 alistetaan saksalaiselle 163.Divisioonalle Suvilahden valtaukseen saakka. Karjalan Armeijan käsky saapuu myöhemmin, jolla koko Osasto V alistetaan 163.Divisioonalle.
  • Klo 22:00 III/JR56:n sotapäiväkirjasta: "Hernekeittoa syödessä pääsi vihollisen partio 10.K lähelle ja sen heittämästä käsikranaatista sai vänrikki Rikkala surmansa. Päivän tappiot: 15 kaatunutta, 43 haavoittunutta (mm. vänrikit Osmo Leino, Ragner Kurkilahti ja Uuno Hämäläinen. Oman tykistön liian lähelle osunut keskitys aiheutti tappioita. Pataljoonan adjutantti lähti sairaalaan hermoston pettämisen takia. Rivivahvuus 20 + 127 + 666 = 816".

26.7.1941, klo 00:15 Joutui viimeinenkin vihollisen hallussa ollut tukikohta Apu haltuumme. Joukkomme ovat välitavoitteessaan, III/JR56 maantien varrella, sen pohjoispuolella, I/JR56 edellisen vasemmalla sivustalle, varmistaen sen. Maantien eteläpuolella III/JR56 korkeudella on etulinjassa saksalaiset ja toisessa linjassa II/JR56. Miehet ovat hyvin väsyneitä usean päivän taisteluiden jäljiltä.

  • Klo 12:00 Uuden hyökkäyksen alkamishetki. Saksalaiset hyökkäävät maantien ja rautatien välissä, sekä ennen mainitun oikealla puolella. III/JR56 sen vasemmalla puolella. 9.K ja 10.K edessä ja 11.K varmistajana.
  • Klo 14:45 Saavutettiin rautatie.
  • Klo 15:00 Oli Pataljoona Miettinen saavuttanut purolinjan. Oksanen oli hänestä pohjoiseen saavuttaen Kukkulan 181. Saksalaiset olivat Miettisestä etelään, puhdistaen tykistön avustama paria pientä kukkulaa rautatien eteläpuolella.
  • Klo 22:10 Taistelu melkein on laantunut. Oma tykistö on osallistunut taisteluun, vain lyhyitä pk-sarjoja edestä vasemmalta. Rykmentti tarvitsisi lepoa. I/JR56 on ollut yhtä mittaa 16.7.41 klo 15:00 saakka remmissä ja muut 17.7.41 alkaen.

27.7.1941, klo 00:30 Hyökkäys jatkuu, mutta pysähtyy kovaan tuleen.

  • Klo 05:00 Taas eteenpäin. Luutnantti Saarinen kaatui puusta ampuneen kyttäryssän luodista ja vänrikki Luoto siirtyi hänen tilalleen 10.komppanian päälliköksi. Tien suunnassa tuli lisää tappioita. Niinpä Kokelas Sinervä 10.K kaatui, joten alikersantit piti ottaa kahtena joukkueena etenevä komppanian joukkueenjohtajiksi. Lujan vastarinnan ja joukkojen uupumuksen takia oli palattava lähtöasemiin.
  • Klo 06:35 Soitti Kapteeni Pyykkö edessä olevasta komentopaikasta puhdistaneensa maastoa ja saavuttaneensa vähäistä menestystä. Etenemisemme on pysähtynyt maantien ja rautatien kapeimman välin maastoon. Saimme tiedon, että everstiluutnantti Susitaival on saavuttanut idässä rautatien ja pitää sitä hallussaan.
  • Klo 12:10 III/JR56: Jälleen hyökkäykseen, jonka epäonnistuminen oli miesten väsymyksen takia jo ennalta selvää. 10.K ei saanut mukaansa enää kuin parikymmentä miestä. Nytkin oli vetäydyttävä lähtöasemiin. Illalla tuli tieto, että pataljoona pääsee lepäämään.
  • Klo 13:30 II/JR56:lle annettiin hyökkäyskäsky, heti kun III/JR56 olisi saavuttanut tavoitteensa. Se ei kutenkaan saavuttanut tavoitettaan, vaan vihollinen onnistui vastaiskulla painamaan III Pataljoonan oikean sivustan taaksepäin. II Pataljoona sai käskyn miehittää III Pataljoonan linjan. Vahvistukseksi saatiin rykmentin jääkärijoukkue.
  • 17:40 Taistelut tauonneet. III/JR56:n tappiot päivän aikana: 17 kaatunutta, mm luutnantti K Saarinen 10.K, kokelas Heikki Sinervä 10.K, 28 haavoittunutta, mm vänrikki Aimo Hemmilä 11.K, Eero Aula 9.K. Vänrikki Toivo Jalo 9.K päälliköksi. Kaikkiaan saatiin tuhotuksi 5 - 6 hyökkäysvaunua.

28.7.1941, klo 14:35 Antoi eversti Vihma määräyksen rykmentin siirtymisestä lepoon Suovanjärven kaakkois- ja eteläpuolelle. Yksi kiväärikomppania jäi asemiin (Osasto Mäntylä).Taistelut Kollaalla ovat päätyneet. Taistelut kestivät yhtä mittaa 12 päivää ja joukot joutuivat venymään äärimmilleen, mutta annettu tehtävä - Karjalan armeijan sivustan suojaaminen onnistui.

  • II Pataljoona pitää asemat I ja III levätessä. Pataljoona alistetaan suoraan Osasto Oinoselle. II/JR56:lle alistetaan kevyt krh-joukkue, 2 tykistöpatteria ja sen tulenjohtajat.

Rykmentin tappiot Kollaalla: 218 kaatunutta, 610 haavoittunutta, 15 kadonnutta ja sairastuneita 117. Lisäksi saksalaisten tappiot kaatuneina 130 miestä ja haavoittuneina 340.

Lisää materiaalia JR56:n taisteluista täältä: http://web.jr56jajr60.fi/publichtml/index.php/jr56/