SissiP 3 leiriytyi "pitkän rautatiejärven itäpuolelle". Siirtyminen tänne liittyi rintaman suomalais-saksalaisen johdon suunnitelmaan yrittää uudelleen etenemistä Louhen asemalle tavoitteena Muurmannin radan katkaisu. Tässä tarkoituksessa joukkoja keskitettiin tälle seudulle eri puolilta. Hyökkäystä odotellessaan SissiP 3:n joukot tekivät tietöitä ja kaivoivat sirpalesuojia.
Hyökkäys alkoi 1.11. klo 5.30 tulivalmistelulla, johon osallistui 21 tykkipatteria. 1./SissiP 3 alistettiin saksalaiselle KKP 13:lle reservikomppaniaksi, ja muu osa pataljoonaa seurasi hyökkäyksessä reservijoukkona JR 14:n perässä. Edettiin saadusta murtokohdasta ensin rautatietä kilometripylväälle 17,5 ja siitä maastoon pohjoista kohden 2,5 km, jossa leiriydyttiin. Aamulla etenemistä jatkettiin edelleen pohjoiseen, ja lopulta illan suussa maantielle Mottijärven kaakkoispuolelle (karttapiste), johon 1.K oli jo käsketty ja siirtynyt. Seuraavana päivänä SissiP 3 alistettiin JR 14:lle. Vihollisen asemat olivat joukkojen länsipuolelle, ja hyökkäys lännen suuntaan käynnistettiin aamuyöllä. SissiP 3:n hyökkäys eteni hyvin, mutta JR 14:n etenemisessä oli vaikeuksia. Seuraavat päivät SissiP 3:n taistelu täällä jatkui vaihtelevasti. Seitsemäs taistelupäivä oli pataljoonalle raskas, sillä silloin menetettiin kaatuneina 21 ja haavoittuneina 40 miestä. Kaatuneiden joukossa oli tarkka-ampujan luodista surmansa saanut pataljoonan komentaja. 8.11. SissiP 3 irroitettiin taistelusta, ja se siirtyi leiripaikalle tien eteläpuolelle.
Päivän mittaisen lepohetken jälkeen ja saatuaan uuden komentajan, pataljoona osallistui taisteluihin "liikkuvana reservinä" sekä partioiden eri yksiköille alistettuna laajahkolla alueella Kiestingin-Louhen tien ja rautatien välisellä alueella Kapustnajajoen latvoille saakka. Viholliskosketuksia oli useita, eikä niistä selvitty ilman tappioita. Lepoon taisteluista pataljoona pääsi 13.11., mutta se jatkoi kenttävarustustöitä Kiestingin-Louhen maantien tuntumassa 25.11. asti.
Vaikka hyökkäys oli alkanut hyvin, rintaman suomalaiskomentaja (kenraalimajuri Siilasvuo) alkoi jarrutella sitä jo 11.11. ja pysäytti sen kokonaan 17.11. Kiestingin suunnalla alkoi tämän jälkeen asemasotavaihe.
Kansa taisteli -lehti 5/1972, s. 129. Honkanen, Armas: Operaatio marraskuun yhteistyösopimus. http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1972/Kansa_Taisteli_05_1972.pdf
