LIITY KANNATUSJÄSENEKSI

Carl Gustaf Emil Mannerheim

Niittylahden kansanopisto

17.07.1941 - 19.07.1941 - Taistelu

Ylipäällikkö Mannerheim ensimmäisellä rintamavierailulla Karjalan armeijan esikunnassa.

Päämajan sotapäiväkirjan otteita vierailusta:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3540618

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3540620

Hyökkäys Itä-Karjalaan


Antaessaaan 29.6.1941 käskyn Karjalan Armeijan perustamisesta Ylipäällikkö määräsi armeijan tehtäväksi vastassa olleiden vihollisvoimien lyömisen ja tavoitteiksi Syvärinjoen ja Äänisjärven. Seuraavana päivänä Ylipäällikkö antoi varsinaisen sotatoimikäskyn, joka kuului seuraavasti (Jatkosodan historia 1, s. 227):

1. Eri käskyillä on kokoonpantu ja ryhmitetty Karjalan Armeija (Kar.A).

2. Aikomukseni on lyödä ja eroittaa toisistaan Laatokan luoteis- ja koillisrannoilla sekä Jänisjärven ympärillä oleva vihollinen sekä kehittää hyökkäysoperaatioita edelleen Kar.A:n osalta Laatokan koillispuolitse Aunus - Lotinanpelto suuntaan.

3. Kar.A. hyökkää päävoimat Jänisjärven koillispuolitse tehtävänä lyödä Jänisjärven länsi- ja itäpuolella oleva vihollinen ja saavuttaa nopeasti ensimmäisenä tavoitteena yleinen linja Ännikkäniemi - Hämeenkoski sekä rautatie Suistamo - Loimola - Suvilahti ja Liusvaara kylä. Tältä linjalta oltava valmiina jatkamaan Jänisjoen alueelle jääneen vihollisen tuhoamista, sekä hyökkäämään samanaikaisesti päävoimin Tulemajärven ja Salmin, pienemmin voimin Porajärven ja Säämäjärven suuntiin.

4. Oikealla II AK aluksi puolustustehtävällä, mutta on valmistautunut erikseen annettavalla käskyllä siirtymään hyökkäykseen ja ottamaan haltuunsa maastokolmion Ilmee - Hiitola - Elisenvaara, josta valmiina:

a) asettumaan tilapäiseen puolustukseen linjalle Ilmee - Hiitola ja toimimaan osillaan Lahdenpohjan suuntaan tai

b) eri käskyllä jatkamaan hyökkäystä pääsuuntana Räisälä.

5. Vasemmalla 14.D hyökkää suunnissa Lentiera ja Repola.

6. Hyökkäyshetki tiedoitetaan erikseen, mutta on valmistelut suoritettava 3.7. iltaan mennessä. Valmiudesta ilmoitus minulle 2.7. illalla.

Ylipäällikkö
Sotamarsalkka Mannerheim

Päämajoitusmestari
Kenraalimajuri A. F. Airo

Karjalan Armeijan komentaja kenraaliluutnantti Heinrichs ryhmitti alaisensa sotatoimiyhtymät siten, että Pyhäjärven - Värtsilän alueelle sijoittui VII AK. VI AK ryhmittyi Värtsilää ja Korpiselkää vastapäätä. Armeijan vasemmalle siivelle Ostronsaaren - Hattuvaaran alueelle oli ryhmittyneenä Ryhmä Oinonen.

Ennen hyökkäyksen alkamista tehtiin ensimmäiseen operaatiokäskyyn joitakin hyökkäyskaistoja, voimasuhteita ja tavoitteita koskevia muutoksia eri ryhmien välillä. Karjalan Armeijan hyökkäyksen alamishetki ajoitettiin siihen vaiheeseen, kun saksalaiset ylittivät Baltiassa Väinäjoen. Tämä tapahtui 10.7.1941 ja Karjalan Armeijan VI AK aloitti hyökkäyksen painopistesuunnassa heti puolenyön jälkeen. Ensimmäinen taistelu käytiin Korpiselässä 10.-11.7. VI AK:hon kuulunut eversti Koskimiehen komentama 5.D valtasi Korpiselän vajaan vuorokauden kestäneiden taisteluiden seurauksena. VI AK:n komentajan kenraalimajuri Talvelan ja eversti Koskimiehen henkilösuhteet eivät toimineet parhaalla mahdollisella tavalla ja jo 11.7 päivällä Koskimiehen tilalle 5.D:n komentajaksi tuli VI AK:hon 3.7. liitetyn 1.JPr:n komentaja eversti Ernst Ruben Lagus, jolle 22.7.1941 myönnettiin sotilasansioista ensimmäinen Mannerheim-risti.

Korpiselästä VI AK:n hyökkäys jatkui kohti Tolvajärveä. Eteneminen tapahtui nopeasti ja seitsemässä päivässä Karjalan Armeijan joukot saivat murrettua vihollisen vastarinnan Värtsilän - Korpiselän linjalla ja etenivät Laatokan rannalle saakka. Sotasaalista ja vankeja saatiin runsaasti.

Ylipäällikön antamien ohjeiden mukaan Karjalan Armeijan kaukaisena tavoitteena oli Syväri ja Äänisjärvi. Vanha raja ylitettiin 22.7. Salmissa Manssilan kylässä, jonka jälkeen Talvela jatkoi hyökkäystä vielä pari päivää, kunnes se pysäytettiin Tuuloksen tasalle. 25.7. eversti Laguksen komentama vahvennettu ja ylisuuri 5.D jaettiin kahteen osaan, jolloin muodostui eversti Ilmari Karhun komentama uusi 5.D ja suoraan armeijakunnalle alistettu Osasto Lagus. Heinäkuun loppuun mennessä Jänisjärven länsipuolitse kohti Sortavalaa hyökännyt VII AK oli saavuttanut päävoimillaan linjan Kiteenjoki - Tohmajoki.

Lähde: http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/laatokka/jatkosota_itakarjalassa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_armeija