Käsky joukkojen liikekannallepanosta (lkp) annettiin 12.10.1939.
Helsingissä alkoi jo samana päivänä lkp-käskyjen jako reserviläisille. Käskyn mukaisesti piti sen saaja astua sotapalvelukseen. Käskyn noudattamatta jättäminen olisi tiennyt sotaväen rikoslaissa säädettyä ankaraa rangaistuksen uhkaa.
Rykmentin kutsuminen Ässä-rykmentiksi sai alkunsa peitetunnuksesta, joka suunnitelmissa on iso S-kirjain. Toisen versio on se, että S-kirjaimelle eroteltiin suomenkielinen yksikko ruotsinkielisestä JR 10:stä. Vai tarkoittiko S = Sörnäisten kaupunginosaa. Miehet yhdistivät S-kirjaimen korttipakkaan ja sen korkeimpaan korttiin. Nimitys oli syntynyt; Ässä-rykmentti.
Rykmenttiin sijoittuvat miehet alkoivat saapua määrättyihin kokoontumispaikkoihin 13.10. käskyn mukaisesti, jossa puhuttiin Ylimääräisistä harjoituksista (YH).
Perustamispaikkoja oli useita Kallion ja Vallilan alueilla sekä hieman kauempana kaupungista. Rykmentin esikunta perustettiin ruotsalaisella kansakoululla osoitteessa Porthaninkatu 8. Ensimmäinen pataljoona perustettiin kokonaisuudessaan Kallion kansakoululla. Nykyään osoitteessa Neljäs linja 11-15 toimii Kallion ala-aste.
Toisesta pataljoonasta esikunta, 4. ja 5. komppania perustettiin samassa paikassa kuin I P. Toisen pataljoonan 6. K ja 2. konekiväärikomppania perustettiin Helsinginkadulla numerossa 26.Tässä toimi silloin ja vielä tänään Työväenopisto.
Rykmentin kranaatinheitinkomppania perustettiin Kirstinkau 16:sta. Paikalla ollutta puutaloa ei enää ole ja osoitekin on muuttunut Kirstinkuja 2:ksi ja paikalla on Åshöjdens Skola.
Rykmentin kolonnat perustettiin Leppävaarassa uudella suomalaisella kansakoululla. Veräjäpellonkatu 4 Espoossa on tänä päivänäkin koulun osoite.
Rykmentin 3. pataljoona perustettiin Vallilan ruotsinkielisellä kansakoululla osoitteessa Nilsiänkatu 3. Nykyään osoitteessa toimii Stadin ammattiopiston toimipaikka, jossa oppia saa mm. maanmittausalan ja puualan opiskelijat.
Rykmentin pataljoonista 1. ja 2. olivat puhtaasti koottu stadin miehistä, niin kolmannessa osa miehistä tuli Porvoosta ja Loviisasta. He muodostivat pataljoonan komppaniat 7.-9. Sen konekiväärikomppania oli helsinkiläisiä.
Rykmentin ajoneuvot ja hevoset koottiin Ensi linjan varren talojen pihoille, Alppilan puistoon ja Vallilan ruotsinkielisen koulun kentälle.
Aseet jaettiin eri yksiköille 14.10. ja ampumatarvikkeet 16. päivä.
Haapaniemen kentällä pidettiin rykmentin sotavalmiuskatselmus 17.10. ja sen jälkeen osalla yksiköistä oli iltavapaata ja monet kävivätkin sanomassa jäähyväisiä kotonaan.
I P:n sotapäiväkirja (SPK):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1491579
Jalkaväkirykmentti 11 (JR 11), Ässä-rykmentti, Helsingin sotilaspiirin perustama (lähde: ProPatria)
I Pataljoona
1. Komppania (1.K), Helsinki
2. Komppania (2.K), Helsinki
3. Komppania (3.K), Helsinki
1. Konekiväärikomppania (1.KKK), Helsinki
II Pataljoona
4. Komppania (4.K), Helsinki
5. Komppania (5.K), Helsinki
6. Komppania (6.K), Helsinki
2. Konekiväärikomppania (2.KKK), Helsinki
III Pataljoona
7. Komppania (7.K), Ruotsinpyhtää
8. Komppania (8.K), Lapinjärvi
9. Komppania (9.K), Porvoo, Porvoon maalaiskunta
3. Konekiväärikomppania (3.KKK), Helsinki
Rykmentin komentajana toimi ensin everstilutnantti Niemeläinen ja 8.12. 1939 eteenpäin everstiluutnantti Kustaa Inkala sodan loppuun asti.
