http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1493128
29.12.1939. Neljäs joukkue oli saanut suurimman tulikasteen vartiopaikkaansa ja korsun ympärille. Joukkueen onneksi mies menetyksiltä oli vältytty. Nyt kuitenkin kävi pahasti kun vartiossa ollut stm. Niilo Hautakoksi haavoittui käteen.
Joukkue siirtyi taakse lepoon ja reserviin Kovero-ojan maastoon. Rintamavastuun otti JR28. III pataljoona 8. komppania. Seuraavana päivänä 30.12. siirryttiin telttamajoituksesta korsuihin Terenttilän tien varteen. Siirtyminen tapahtui hetkeä aikaisemmin kun vihollisen keskitys tuli alueelle missä komppania oli ollut telttamajoituksessa. Joukkue oli levossa kaksi päivää.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1493131
Tammikuun ensimmäisenä päivänä komppania menetti päällikön. Komppanian parhaista hiihtäjistä muodostettiin hiihtokomppania. Tämän joukkueen johtajaksi määrättiin vänr. Lindegren ja luutn. Valtimo toimi edelleen komppanian päällikkönä. Joukkueen kersantiksi määrättiin kers. Lahnalakso. Komppanian jäljelle jääneistä miehistä muodostettiin kolme joukkuetta.
Komppanian päälliköksi määrättiin luutn. Kotkanen. I joukkueen johtajaksi luutn. Lipasti. II joukkueen johtajaksi luutn. Antinkoski. III joukkueen johtajaksi kers. Hautala.
2.1.1940. Vihollisen tykistö ampui majoitusalueelle, stm. Sampo Mäntylä haavoittui lievästi selkään.
3.1.1940. Juuri perustettu hiihtokomppania menetti johtajan kun res. vänr. Lindgren kaatui. Hiihtojoukkue suoritti ensimmäistä partiotehtävää jolloin ensimmäisenä hiihtänyt Lindgren hiihti miinaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1493132
4.1.1940. Taistelulähetit haavoittuivat, alik. Jouko Peura ja korp. Suolo Kentta. Olivat viemässä konepistoolia etulinjaan. Paluumatkalla molemmat haavoittuivat.
5.1.1940. Komppania siirtyi uudelleen etulinjaan klo 23.30. Oikealla rajana oli Mustaoja ja vasen raja Terentilän maantie. Joukkueet oikealta lukien, I, III, II ja IV joukkue. Hiihtojoukkue oli takana reservissä 1 km päässä. I joukkueella ei ollut korsua. II joukkueella oli kranaatin puhkaisema sirpalesuoja. III joukkueella oli ehjä sirpalesuoja.
6.1.1940. Loppiaisesta muodostui komppanialle erittäin raskas. Vihollinen tulitti ankarasti I joukkueen lohkolla. Vihollinen oli kaivautunut etumaastoon hyvin lähelle. Iltapäivällä alik. Arvo Tikkala ja stm. Toivo Blomsten kaatuivat. Korp. Väinö Mäntylä haavoittui konekiväärin luodista.
7.1.1940. Onneton tapaus. Iltahämärässä palasivat alik. Paavola ja lähetti Lehtimäki I joukkueen eteentyönnetystä vartiopaikalta. Läheisen vartiopaikan vartiomies Mäenluoma huusi kolme kertaa: Tunnussana. Miehet joilla ei ollut lumipukua, lähtivät juoksemaan. Mäenluoma ampui sillä seurauksella, että luoti lävisti Lehtimäen pään ja Paavolan käsivarren. Lehtimäki kuoli heti, Paavolan vammat oli lihashaava. Paavolan kertomuksen mukaan eivät kuulleet Mäenluoman huutoa. He lähtivät juoksemaan, koska vihollinen ampui kk:lla heitä. Illalla vaihtoi I joukkue lepoon ja tilalle tuli IV joukkue.
8.1.1940. Jatkui vihollisen voimakas kranaatti- ja tykistötuli. Illalla vihollisen tankit ryhtyivät suorittamaan raivaustyötä lohkon edustalla. Neljä tankkia hyrisi ahkerasti tunnin ajan. Aamulla huomattiin, että kaksi vihollisen tuhottua tankkia oli hinattu pois. Tankkien toimenpiteet aiheuttivat II ja III joukkueille hälytyksen. Omat kranaatinheittimet ampuivat Hiekkalan maastoon. Vihollinen aloitti ankaran tykistökeksityksen tuliaseman ympäristöön. Muutama kranaatti räjähti II joukkueen vartiopaikka numero 1:n. Seurauksena oli, että sotamiehet haavoittuivat Tamminen selkään ja Hanka pakaralihakseen.
7.-16.1.1940. Kiivaimmat taistelut käytiin tuolloin Taipaleenjokeen laskevan Mustaojan yläjuoksulla, mukaan lukien ns. Niittykasematin ja Metsäkasematin eli kantalinnoituksiin kuuluneiden 1920-luvulla tehtyjen säästöbetonisten konekivääriasemien hallussapitoa koskeneet taistelut.
10.1.1940. Vihollinen jatkoi ankaraa tykistökeskitystään etulinjaan juoksuhautojen seudulle. Alikersantti Väinö Ylikoski haavoittui vartiopaikalla, sai sirpaleen kylkeen. Mustaojan lohkolla oli yksi joukkue I komppaniasta, joka tästä lähtien vuorotteli IV joukkueen kanssa, vartioiden kumpikin vuorokauden kerralla tärkeätä tukikohtaa. Illalla vihollisen hyökkäysvaunut hyrisivät komppanian lohkon edustalla. Yrittivät ilmeisesti viedä pois viimeistä suurinta tuhottua vaunua. Siirto ei kuitenkaan onnistunut.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1493135
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1493137
Rykmentin komentaja oli tyytyväinen Jurvan komppaniaan. Ev. Laurila lausui pataljoonan komentajan välityksellä kiitokset 3./ I JR23:lle. Hän lähetti komppanialle omat turkkinsa ja kolme vilttiä.
11.1.1940. Pikatykki ampui ja joukkueenjohtaja kers. Lahnalakso sai ammuksen päälakeen ja kaatui.
13.1.1940. Vihollisen tykistö ampui voimakkaasti Mustaojan tukikohtaan, jolloin korp. Uuno Myllymäki haavoittui vatsaan ja käteen ja hän kuoli myöhemmin haavoihinsa. Pataljoonan komentaja kiitti IV joukkuetta tarmokkaasta toiminnasta tukikohta I:n puolustamisessa.
15.1.1940. Vihollisen partio pääsi I komppanian lohkolle ampumahautaan, mutta lyötiin takaisin. Välittömästi lisättiin aamuyöksi kulkuvartiota varmistamaan II joukkueen tukikohdan vasen sivusta. Tukikohdassa I:ssä haavoittui pikatykin kranaatista vaikeasti korp. Aarne Lehtonen haavoittui, stm. Arvo Jussila ja Mikael Koivuporras ja alik. Eino Hautamäki haavoittuivat.
15.1.1940. Komppania luovutti klo 20.00 lohkon ja siirtyi taakse lepoon ja sai majoituspaikakseen rakentamansa Kovero-ojan korsut. Kukin joukkue sai omat korsut. Huomattiin, että Jurvan komppanian rakentamat korsut olivat parhaat mitä komppania kierroksella oli nähty.
Rykmentillä oli lepoa 17.-26.1.1940, minkä jälkeen sillä oli taas rintamavastuu 5. helmikuuta saakka. Palkanmaksu ja puhdistustöiden päätteeksi yöllä oli sauna III ja IV joukkueelle. Seuraavana iltana oli I ja II joukkueen saunavuorot. Lepoaikana komppanian päällikkö piti puhuttelun. Hän kiitti komppaniaa tähänastisista toimista. Linnoitustöitä tehtiin Terenttilän lohkolla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1493140
21.1.1940. ”Tapahtui ikävä tapaturma. Illalla puhdisti stm. Vihtori Penttilä korsussa alakerrassa pistooliaan. Piipussa oli panos joka laukesi. Kuula osui ylälaverilla olleeseen kers. Paavo Mäki-Tikkalaan eli Keltamäkeen. Lävistäen hänen vatsan vasemmalta puolen. 23.1. Kers. Mäki-Tikkala kuoli sairaalassa. Jälleen komppania menetti yhden parhaista miehistä. Kunnia hänen muistolleen!” on kirjoitettu päiväkirjaan. Hiihtojoukkueen johtajaksi määrättiin nyt alikersantti Järvelä. Hiihtojoukkue teki iltapäivällä ladun Volossilaan.
22.1.1940. Yöllä palatessa työstä tukilohkolta kohtasi vihollisen tykistökeskityksen tukikohdan huoltopaikan luona, stm. Vilho Antila haavoittui lievästi.
26.1.1940. klo 14.30 komppania marssi jälleen etulinjaan. Lohko oli sama kuin joulunaikaan. Komppania I, III ja IV joukkueet majoittuivat entisiin korsuihin. Yöllä vihollisen partio pääsi Kaarnajoen uomaan, jossa se räjäytti 10 miinaa. Vihollispartio oli parinpäivän päästä samalla joella jolloin räjäyttivät 20 miinaa.
