Saattue saapui Röytän satamaan 1.10. hieman ennen klo 7.00 osana ensimmäistä maihinnousujoukkoa.
Majuri Larjon n. 300 miehen lähinnä suojeluskuntalaisista muodostettu osasto oli aloittanut yöllä klo 2.00 hämäysoperation, "kansannousun", kaupungin keskustassa ottaen haltuunsa kaupunkisaaren keskustan ja yrittäen vallata rautatieaseman. Salassapitosyistä suurin osa osaston miehistä tuotiin Kemistä. Paikkakuntaklaisia oli lähinnä opastus- ja kuljetustehtävissä. Thure Larjo: Tornion kaappaus 1944. Gummerus 1969. ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Tornion_kappaus
Laivojen purkaminen alkoi klo 7.40 ja Jääk.K/JR 11 lähti polkemaan kohti Pirkkiönsaaren pohjoisia siltoja. II/JR 11 lähti Larjon järjestämällä junalla saaren pohjoispäähän: 6. komppanian sotapäiväkirjasta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28969043. Jääkärikomppania ja II/JR 11 valtasivat yhdessä Kirkkoputaan maantie- ja rautatiesillan. Täältä se ajoi Kemin tien suuntaan ja ylitti Yli-Raumon maantiesillan ja Ala-Raumon yhdistetyn maantie- ja rautatiesillan. Tämän jälkeen komppania törmäsi yllättäen saksalaisosastoon. Tulitaistelussa jääkärikomppania hajosi. Maihinnoususta ei ollut vielä mitään tietoa, vaan osasto oli menossa taltuttamaan Larjon junailemaa kansannousua.
II/JR 11 eteni kohti asema-aluetta ja Pikku-Berliiniä Saatuaan vastaansa tulta, se ryhtyi valmistelemaan hyökkäystä, koska luuli edessä olevan pari komppaniaa hyvin aseistautuneena.
Tornion Pikku-Berliiniksi sanotaan Tornion rautatieaseman lähellä ollutta saksalaisten elintarvike-, ammus- ja muiden tarvikkeiden varastoaluetta. Saksalaiset vuokrasivat tätä varten maata 24,4 ha Valtion Rautateiltä ja Tornion kaupungilta. Varastoaluetta alettiin rakentaa 1942 ja pistoraide sinne rakennettiin 1943. Varastoalueeseen kuului 24 isoa ja 10 pienempää varastorakennusta, muutama muu rakennus ja majoitusalue.
Pikku-Berliini joutui sotanäyttämöksi ja suomalaiset valloittivat sen 1944 Lapin sodan alkuvaiheessa Tornion maihinnousun yhteydessä. Suomalaisjoukkojen hyökkäyksen jatko vaarantui kun rintamajoukot löysivät saksalaisilta jääneet mittavat alkoholivarastot. Humalaisia oli niin paljon, että kaksi pataljoonaa menetti taistelukykynsä.
III/JR 11 tuli toisella junakuljetuksella Kirkkoputaalle ja jatkoi Jääkärikomppanian perään. Se ylitti Yli-Raumon kahlaamoa pitkin siltojen eteläpuolelta ja motitti em. saksalaisosaston. Kyläjoen sillan luona motitettiin toinen ja vielä kolmas saksalaisosasto lähellä Kaakamonjokea. Tähän pataljoona pysähtyi.
Rykmentin reservi, I/JR 11, ylitti viimeisenä Kirkkoputaan. Komentaja vei oma-aloitteisesti pataljoonan hyökkäykseen olettamastaan aukosta saksalaisryhmityksessä. Karja-Pohjolan rakennusryhmä vallattiin ja osia pataljoonasta pääsi lähelle Kaupunginsaarelle johtavan sillan itäpäätä. Eteneminen pysähtyi kovaan tulitukseen. Kello 19.00 lähti hyökkäys käyntiin uudelleen. I Pataljoona eteni rannan suunnassa ja II Pataljoona valtasi Pikku-Berliinin osin rintamahyökkäyksellä ja osin saarrostaen. Aseman ympäristö vallattiin, kun I Pataljoona hyökkäsi klo 20.00 Asemanmäkeen, jolloin saksalaiset irtaantuivat.
3. Divisioonalle oli vallattu riittävä sillanpääasema raskain tappioin. Taisteluissa menetettiin yli sata miestä kaatuneina ja haavoittuneena. Mahdollisuus syvään nopeaan iskuun oli menetetty. Oli tyydyttävä varmistukseen Ala-Vojakkalan suuntaan ja järjestettävä sekä huollettava pataljoonia. I Pataljoona varmisti Muonion tien suuntaan.
