LIITY KANNATUSJÄSENEKSI

Jalkaväkirykmentti 1 - Jatkosota

Hyökkäys kohti valtakunnanrajaa

31.08.1941 - 04.09.1941 - Taistelu

Eteneminen lähtöasemiin valtakunnan rajalle

Divisioona oli saanut I armeijakunnalta tehtävän saavuttaa ensisijassa Kauksamon–Lipolan maasto, jossa sen tuli valmistautua etenemään Raudun eteläpuoliseen maastoon joko Korpikylän–Pieni-Korkiamaan tai Orjansaaren suunnassa. Ensimmäinen tavoite oli asetettu Valkeamatkan aukean kaakkoispää–Nirkkola–Rampale (ml.)–järven 60 itäpään tasalle. Toinen tavoite oli Kauksamon–Lipolan–Orjansaaren tien tasalla.

Operaation alkuvaiheessa Taisteluosasto Vänttinen suunnattiin Kostealan maastoon ja Taisteluosasto Kääriäisen tuli varmistaa Pasurinkankaan–Vaalimon tien suunnissa. Taisteluosasto Maskulan tuli jatkaa hyökkäystä saavuttamaltaan tasalta ensimmäisenä tavoitteenaan Hampaalan maasto. Siellä osaston tuli varmistaa Vaalimon ja Nurmijärven teiden suuntiin ja jatkaa hyökkäystä Ylentelän kautta Lipolan pohjoispuoliseen maastoon. Lipola tuli vallata yhteistoiminnassa Taisteluosasto Vänttisen kanssa. Siellä Maskulan oli varmistettava Ahvenlammin suunta. Taisteluosasto Maskulan ja Taisteluosasto Vänttisen hyökkäyksen H-hetkeksi käskettiin 31. elokuuta kello 06.00. Maskulan tukipatteristona toimi Valkjärven tasalle saakka II/KTR 3, jonka jälkeen se yhdistettiin perustettavaan Tykistöryhmä Lehtosuohon. Tykistöryhmän toisena patteristona oli Valkjärven tasalle Taisteluosasto Kääriäistä tukenut I/KTR 9. Muodostettu tykistöryhmä toimi Valkjärven tasalta alkaen Taisteluosasto Maskulan tukiryhmänä.

Taisteluosasto Maskulan hyökkäys käynnistyi menestyksekkäästi, vaikka välillä se kohtasi tiukempaakin vastarintaa tehneitä vihollistukikohtia. Hyökkäyksen alkamista seuranneena päivänä voitiin todeta vihollisen vastarinnan murtuneen kaikkialla muualla paitsi Lipolassa, missä se vielä piti puoliaan eikä ollut vetäytynyt rajan taakse. 10. divisioona sai tehtävän vapauttaa 2. divisioonan Kauksamossa, Korpikylässä ja Riihiössä olevat osat sekä jatkaa Vepsästä Kärsälään ja Petäjänotkoon. Kärsälän ja Petäjänotkon haltuunoton ja Lipolan valtaamisen jälkeen divisioonan oli valmistauduttava ottamaan Novaja sekä leikkaamaan Kirjasalon mutka Korpikylän–Lehtokylän kohdalla ja ottamaan Kirjasalo etelän suunnasta.

Taisteluosasto Maskulan tehtävänä oli Vepsän valtaamisen jälkeen jatkaa Kärsälään sekä Petäjänotkoon, ottaa alueet haltuunsa ja varmistaa rajan suuntaan. Taisteluosaston tuli valmistautua eri käskyllä hyökkäämään Petäjänotkon kautta Kirjasalon–Lehtokylän tielle ja ottamaan tie haltuunsa. Tien suunnassa tuli varmistaa lujasti etelään sekä vallata yhteistoiminnassa Taisteluosasto Kääriäisen kanssa etelän suunnasta Kirjasalo. Divisioonan esikunta oli jälleen antanut varsin vaativan, monimutkaisen ja yksityiskohtaisesti suunnitellun tehtävän Maskulalle ja hänen rykmentilleen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että osa tehtävän toteuttamistavasta oli päätetty jopa armeijakunnan esikunnan tasolla.

Eversti Maskula jatkoi saamansa käskyn mukaisesti hyökkäystä edelleen 1. syyskuuta. Hyökkäys oli jatkunut Siparilasta Vepsän suuntaan. Majuri Heikkisen II pataljoona saavutti Vepsän tasan samana päivänä ja ryhmittyi puolustukseen. Taisteluosaston pääosat olivat ryhmittyneet puolustukseen Vepsän–Kärsälän kylien alueelle 2. syyskuuta kuluessa.

Vihollinen ampui tykistöllä jatkuvasti häirintäammuntaa Kirjasalon alueelta. Vastapainona monissa taistelutilanteissa osoitetulle kovuudelle alkoi tässä vaiheessa ilmetä myös tietynlaista inhimillistä turtumusta JR 1:n miesten keskuudessa. Rajajoen notkossa aika ajoin jopa noin joukkueen vahvuisia vihollisosastoja liikkui edestakaisin. Rykmentin miehet eivät niitä pahemmin häirinneet. Taustalla oli ajatus, että ”jos ei häiritä heitä, eivät hekään meitä häiritsisi”.

Etelään Kirjasalon kartanoa kohti katsellessa, oli rykmenttiläisiä hirvittänyt Rajajoesta nousseen rinteen jyrkkyys. Rinteen kuusikko oli valtavan korkea ja tiheä. Lisäksi sekä notkossa että rinteessä olivat piikkilankaesteet. Kartanon pihamaan tilannetta ei tiedetty tarkasti. Tykkikomppaniassa ja kranaatinheitinkomppaniassa oli mietitty ja suunniteltu, miten raskaat aseet olisi helpoiten saatu kartanon pihamaan tasanteelle. Helppoa tapaa ei ollut. Aseet vain oli vietävä rinnettä ylös.

10. divisioonan hyökkäyksen voima oli vienyt viholliselta suurimman puhdin. Divisioonan käsityksen mukaan vihollinen oli muuttunut passiiviseksi ja sen taistelumoraali näytti olleen laskemassa. Divisioona päätti vetää hetken henkeä ja valmistautua väliaikaisessa puolustusryhmityksessä ottamaan Kirjasalon, jossa valmistauduttaisiin jatkotoimintaan eteläisemmän Maanselän suuntaan. Taisteluosasto Maskulan vasemmaksi lohkorajaksi ja samalla tiedustelukaistan rajaksi määrättiin joki Anttolasta rajaan saakka–Kirjasalo (taisteluosastolle kuuluen)–puro tullista kaksi kilometriä etelään–Iso-Korkiamaa (taisteluosastolle kuuluen). Oikea raja kulki linjaa Saijonjoki Vaalimon kohdalla–tie Mäkrä–Maanselkä (pl.)–Kivisyrjä–Suur-Kaitala-karttasanan K-kirjain–Silantojärvi. Taisteluosasto Maskula sai myös Mäkrän tien käyttöoikeuden.

Väliaikainen puolustus oli järjestettävä taisteluosastojen valitsemalla pääpuolustuslinjalla siten, että Riihiö, Korpikylän itäpuolinen maasto, Lipola, Vepsä, Kärsälä ja Petäjänotkon maasto pidettiin lujasti hallussa. Valvontalinja oli työnnettävä eteen ja pidettävä valakunnan rajalla. Voimakas taistelutiedustelu oli suunnattava syvälle vihollisen alueelle. Vihollisen varsinaisen pääpuolustuslinjan sijainti, laatu ja miehitys oli selvitettävä. Tiedusteluosastot oli muodostettava niin vahvoiksi, että ne kykenivät ottamaan haltuunsa ja pitämään vihollisen heikosti miehittämiä tukikohtia. Tykistön tuli oli järjestettävä ja tiedusteluosastojen aikaansaamaa menestystä oli käytettävä hyväksi. Tärkeimpiin tiedustelupartioihin oli sijoitettava tulenjohtoradioilla varustetut tulenjohtajat. 10. divisioonan johdossa oli erillinen Tiedusteluosasto Räsänen, jota käytettiin Korpikylä–Lehtokylä suunnassa ja Kirjasalossa. Osasto sopi tykistön tulen käytöstä ja muusta yhteistoiminnasta kutakin tiedustelutehtävää varten suoraan kyseisen lohkon taisteluosaston kanssa. Taisteluosasto Maskulan tukipatteristona toimi Kenttätykistörykmentti 9:n I patteristo tuliasemistaan Vepsän alueella. Raskas Patteristo 25 toimi divisioonan yhteispatteristona. Vaikka puolustukseen ryhmittyminen oli tarkoitettu vain väliaikaiseksi, säilytti divisioona taisteluvalmiutensa korkeana eikä antanut viholliskosketuksen katketa.